TVY:n lausunto Hallituksen esitys: HE 134, 2016 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

 

Arvoisa työelämä ja tasa-arvovaliokunta sekä puheenjohtaja,

TVY kiittää mahdollisuudesta lausua valtion talousarvioista 2017. TVY kiinnittää talousarviossa huomiota seuraaviin am. asioihin.

 

  • TVY pitää hallituksen esitystä leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100:lla päivällä vastuuttomana. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus toteutetaan tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksiä rikkovalla korkeudella. Työn tarjontaa työmarkkinoille on riittävästi, mutta työllisyyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän kohtaanto-ongelman selättämiseksi. 

 

  • TVY vaatii yleisesti työllisyysmäärärahojen nostamista. Esimerkiksi yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja kuntayhtymille palkkatuki on rajattu vain 3 000 henkilötyövuoteen. Kolmannella sektorilla on tuhansia täyttämättömiä työpaikkoja. Vaadimme, että palkkatuen henkilötyövuosia lisätään 10 000:een.

 

  • TE-toimistoille ehdotetaan 17 milj. euron lisäystä toimenpiteisiin, joilla tehostetaan työvoimapalveluita ja lisätään yksityisten palveluntuottajien käyttöä. Tavoitteena on, että 3 kk. välein haastatellaan työttömät työnhakijat. TVY toivoo, että tämä määräraha jaetaan TE-toimistoille, koska toimistoissa on valtava henkilöstövaje ja päällekkäistä ohjausta ei kannata järjestää. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut v. 2008 tasosta 40 000:sta n. 130 000 henkilöön vuoden 2016 loppuun tultaessa. Samaan aikaan TE-toimistojen henkilökuntaa on vähennetty.

Yhdistyksille, säätiöille, kunnille ja kuntayhtymille vain 3 000 henkilötyövuotta palkkatukeen. Palkkauskustannuksiin luvataan maksimissaan 1 800 euroa/kk (aiemmin 2 000 euroa/kk)

TVY vaatii yleisesti työllisyysmäärärahojen nostamista. Kolmannelle sektorille myönnettävään palkkatukeen tehdään 3 000 henkilötyövuoden katto. Kolmannelle sektorille on myönnetty vielä vuonna 2014 n. 12 000 henkilötyövuotta palkkatukeen. Pudotus on ollut tosi nopea ja tämän vuoden tammi-heinäkuussa palkkatuettujen henkilömäärä on ollut n. 3 600 henkilöä.

Pidämme vähentämistä vastuuttomana. Palkkatuella on järjestetty esimerkiksi työttömien yhdistyksissä hyviä lyhytkestoisia työpaikkoja työttömille, jotka eivät muutoin ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. Palkkatukipaikka kolmannella sektorilla ei ole ainoastaan väylä avoimille työmarkkinoille vaan se on yhteiskunnan edun mukaista lisäarvoa tuottava työpaikka. Työpaikka yhdistyksissä parantaa työkykyä, osaamista ja elämänhallintaa, perheiden hyvinvointia ja parantaa sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Lisäksi sillä luodaan palveluita muille köyhille ihmisille.

On utopiaa ajatella, että kaikki vaikeasti työllistyvät tulevat työllistymään avoimille työmarkkinoille, koska työpaikkoja on vähän, mutta näiden ihmisten perheiden hyvinvoinnin ja tulevan työllisyyden näkökulmasta on tärkeää työllistää mahdollisimman paljon pitkäaikaistyöttömiä. Kolmas sektori tukee työllisyyttä silloin, kun markkinat eivät vedä tätä työvoimaa.

Te-hallinto leikkaa myös työllisyyspoliittisesta avustuksesta, jolla on järjestetty palkkatukityöpaikkoja tai muita työllisyystoimenpiteitä kolmannelle sektorille. Yhtälö on sellainen, että yhdistykset joutuvat lopettamaan toimintaansa ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat työttömät jäävät vailla työllisyyspalveluita ja joissakin tapauksissa myöskin sosiaalista kuntoutusta (jota järjestetään kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille). Palkkatukea on käytetty kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ohjaukseen.

 

TE-toimistoille ehdotetaan 17 milj. euron lisäystä toimenpiteisiin, joilla tehostetaan työvoimapalveluita ja lisätään yksityisten palveluntuottajien käyttöä – tavoitteena on, että 3 kk. välein haastatellaan työttömät työnhakijat

TVY:n mielestä on järkevää käyttää 17 miljoonan euron määräraha pelkästään te-palveluiden vahvistamiseen – ei yksityisten palveluottajien käytön lisäämiseen. Muistutamme, että TE-toimiston momentille myönnetään nettomäärärahaa 173 131 000 euroa. 10 prosentin lisäpanostuksella ei paikata TE-toimistojen resurssivajausta. TE-toimiston työntekijöiden henkilömitoitus on n. 2 700 henkilöä valtion talousarvion mukaan, kun ruotsissa 14 000 henkilöä palvelee suurin piirtein samaa määrää työttömiä (https://demokraatti.fi/kaviko-sipilan-hallituksella-mielessakaan-samalla-rahalla-olisi-voitu-palkata-te-toimistoihin-reilut-300-henkiloa/).

Te-palveluiden asiakashaastatteluihin eivät nytkään monet pääse, vaikka haluaisivat. 6 kk. Lykkäyksistä tulee paljon palautetta. Pitkäaikaistyöttömille tulee tarjota laadukasta TE-palvelua. Paljon kapasiteettia jää käyttämättä, jos pitkäaikaistyöttömien jäljellä oleva työpanos jää hyödyntämättä.

Kun yksityisten palvelutuottajien käyttöä lisätään, työttömien yhdistyksissä on valmiutta tarjota palveluohjausta. Tavoitteenamme on tarjota laadukasta uraohjausta ja työhönvalmennusta – (haastatteluja). Kolmannella sektorilla on pitkä kokemus pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeista. Yrityksiä eivät välttämättä kiinnosta samat asiakkaat, koska nykyiset yritysmallit perustuvat nopeaan työllistämiseen (normaalisti 3 kk. sisällä työnhaun käynnistymisen jälkeen). Kolmannella sektorilla ei ole voiton tavoittelu keskeistä. Lisäksi yhdistyksissä on muitakin palveluita, kuin palveluohjaus.

Tuleeko yksityisten ja te-palveluiden välillä päällekkäistä työtä? Tätä kannattaa arvioida tarkasti.

 

Työttömyysturva Työttömyysturvan määrärahoiksi ehdotetaan 2,8 mrd. euroa, säästötavoitteena 200 milj. euroa à omavastuuaikaa pidennetään, ansiosidonnaisen työttömyysturvan korotusosia pienennetään, pitkän työuran korotusosasta luovutaan kokonaan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa lyhennetään 100 päivällä

TVY:n mielestä ansiosidonnaisen enimmäiskeston lyhentäminen ei ole työllisyyden edistämisen näkökulmasta järkevää. Jäsenyhdistysten pääasiallinen viesti on, että työnhakijat ovat motivoituneita työnhakijoita. Ansiosidonnaisen leikkaaminen on ennen kaikkea säästötoimenpide passiivikustannuksiin, ei työllisyyttä lisäävä toimenpide.

Mielestämme ei ole riittävällä tavalla selvitetty olettamaa, että työttömät olisivat aktiivisempia työnhaussa, jos ansiosidonnainen työttömyysturvan päivät ovat lyhyemmät. Tämä havainto koskee esimerkiksi piikkiä työllistymistilastoissa, kun ansiosidonnaisen päivät ovat täyttyneet ja ihmisiä on tilastojen mukaan jonkin verran normaalia enemmän työllistynyt. Työllistymistilastojen piikkiä on tulkittu taloustieteellisessä kirjallisuudessa ainoastaan siitä näkökulmasta, miten tulotason tippuminen vaikuttaa työllistymiseen. Oletuksena on, että vähentyneet passiivitulot, tukevat työllistymistä, koska ihmisten tosiasiallinen motivaatio hakea töitä kasvaa (ja töitä on olemassa, johon hakeutua).

Piikki voi johtua myös siitä, että aktiivisen työllisyyspolitiikan keinovalikoima astuu voimaan, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivät loppuvat. Esimerkiksi 500 ansiosidonnaisen päivän jälkeen työttömät ovat olleet aiemmin oikeutettuna korkeimpaan mahdolliseen palkkatukeen. Tämä on käynnistänyt tukityöllistämismahdollisuuden kolmannella sektorilla, joka vielä tältä ryhmältä on ollut evätty. Kun asiakasvolyymit lasketaan tuhansissa, tämän pitäisi näkyä tilastoissa.

Valtiovarainministeriön ”Uudistuksia työttömyysturvassa – tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys”. Selvityksessä viitataan Tatsiramous ja Van Oursin tutkimukseen, josta vaikutusmuuttujat on kerätty. Tatsiramous ja Van Ours sivuuttavat aktiivisen työllisyyspolitiikan vaikutukset työnhakijoiden työllistymisen kokonaan. Toteavat sen alaviitteessä todennäköisesti vähämerkitykselliseksi. Koska tarkastelu oli kansainvälinen, Tatsiramous ja Van Oursin rajaus on jokseenkin perusteltu, mutta maakohtaisissa tutkimuksissa aktiivisen työllisyyspolitiikan merkitys tässä yhteydessä olisi tärkeä arvioida (katsokaa alla lähteet). On kuitenkin kysymys ihmisten perusturvasta, sekä säästöarvioista, jotka saattavat heitellä miljoonilla euroilla.

Yleisesti, työn tarjonnan lisääminen saattaa olla perusteltua silloin, kun maan talous kasvaa. Mutta pitkäaikaisessa taantumassa on järkevämpää investoida leikkausten sijaan työllisyyteen ja koulutukseen. TVY muistuttaa siitä, että EU:n komissio ja neuvosto, sekä IMF ovat painottaneet aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan panostamista.

 

Asuntorakentamista edistetään ja valtion tukemia asuntoja pääkaupunkiseudulla kohdennetaan niitä eniten tarvitseville asettamalla uusille asukkaille 3000 euron kuukausituloraja.

Tämä on hyvä uudistus. Riittääkö? Tärkeää uudistuksessa on varmistaa, että asumisen kustannukset säilyvät matalana.

 

Yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille kohdennetaan kertaluonteinen eläketuki – koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita

Tämä on hyvä kertaluontoinen uudistus. Pääasia, että kohderyhmältä kysytään haluavatko eläkkeelle.

 

Käynnistetään valmistelu kannustinloukkojen purkamiseksi ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi sekä valmistelu työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa

Lapista on tullut nykyisessä tilanteessa valituksia, että ihmiset saavat karensseja, koska pitkiä työmatkoja on yksinkertaisesti mahdotonta järjestää julkisilla kulkuvälineillä. Pitäisi löytyä enemmän paikallisia ratkaisuja. Palkkatuki olisi tässäkin avainasemassa, että saataisiin pienille paikkakunnille järjestettyä työpaikkoja.

 

Työnhakijan roolia aktivoidaan velvoittamalla hakemaan aikaisempaa tiiviimmän raportointivelvollisuuden velvoittamina omaehtoisesti työtä sekä nykyistä useammalle tehdään työtarjouksia

Työtarjousten kasvattaminen on kasvattanut karenssien määrää samassa suhteessa. Tästä on tullut meille valituksia.

Miten lisääntynyt työtarjousten lähettäminen on linjassa henkilökohtaiseen työllistymissuunnitelman noudattamiseen? On tehty kanteluita, että TE-toimistot eivät noudata työllistymissuunnitelmia vaan ohjaavat työpaikkoihin, ja aloille, joita ei ole työllistymissuunnitelmassa sovittu. Työtarjouksia välitetään sähköpostikeskustelujen pohjalta. Pelisääntöjä tulee selkeyttää. Valituksia tulee myös siitä näkökulmasta, että välitetty työtarjous ei tosiasiallisesti takaa riittävää tuloa.

 

Omatoimista työnhakua korostamisen tueksi järjestetään työnhakuvalmennusta

Omatoimisen työnhaun korostaminen on tässä tilanteessa perusteltua. Vaikeimmin työllistyvien näkökulmasta intensiivinen uravalmennus on parempi palvelu, kuin työnhakuvalmennus. Täytyy kiinnittää huomioita myös minkä alan ihmisille tällaisia työnhakupalveluita tarjotaan.

 

TE-palveluiden järjestämisvastuu siirretään maakunnille vuoden 2019 alusta lähtien

Tämä uudistus herättää tässä vaiheessa enemmän kysymyksiä, kuin tarjoaa vastauksia. Mikä muuttuu käytännön työssä? Mistä työllisyyspalveluista vastaavat kunnat ja mistä maakunnat? Mitä resursseja on käytössä? Ohjaako valtio työllisyydenhoitoon jatkossa valtiontukia?

 

TE-toimiston tehtävä on yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä

Paljon jää työttömiä palvelukatveeseen. Kaikkia työttömiä tulee palvella perustuslain 18 § mukaan – ei vain niitä, jotka ovat lähempänä avoimia työmarkkinoita. Perustuslain 18 § lukee: ”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädetään lailla.” Riittääkö Perustuslain toteuttamiseksi, että työttömille tarjotaan työtarjouksia paikkoihin, joihin he eivät todennäköisesti tule työllistymään? TVY:n mielestä on Perustuslain mukaista tarjota työpaikkoja, jotka työnhakijat voivat tosiasiallisesti täyttää.

 

Sähköiset TE-palvelut uudistetaan ja toiminta digitalisoidaan kattavasti, otetaan käyttöön profilointityökalu arviointivälineeksi työttömyyden pitkittymiseen, avoin digitaalinen työmarkkinatori ja hyödynnetään automaatiota työnvälityksessä

Profilointityökalun käyttö on tarpeen perustella työnhakijoille. Heillä tulee olla tieto, millä perustein heitä profiloidaan. Heillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä palveluita heille tarjotaan.

Mitä tarkoitetaan, kun hyödynnetään automaatiota työnvälityksessä? Tätä on tärkeä avata lisää, jotta asiakkaiden oikeusturva säilyy.

Aktiivitoimenpiteiden määrää lisätään laajentamalla työttömyysetuuksien käyttötarkoitustan – Starttirahaan ja palkkatukeen on käytettävissä n. 257 milj. euroa

Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on todella suuri etenkin yli 55-vuotiailla pitkäaikaistyöttömillä. Tälle ryhmälle tarvitaan erityisiä toimia, jos heidät halutaan työllistää. Pitää lisätä palkkatuen käyttöä ja tarjota räätälöityä työnantajan tarpeisiin sopivaa lyhytaikaista muuntokoulutusta.

 

TVY:n puolesta,

 

Jukka Haapakoski

Toiminnanjohtaja, 11.10.2016.

jukka.haapakoski@tvy.fi

+358 50 577 2580

 

Lähteet:

 

Uudistuksia työttömyysturvassa – tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen, 30.11.2015 Mauri Kotamäki

Taloustieteellinen yhdistys

http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2015/11/MauriKotamaki.pdf

 

VM/BO/R, 29.10.2015

vm.fi/dms-portlet/document/0/394438

Journal of Economic Surveys,
Volume 28, Issue 2, pages 284–311, April 2014
Tatsiramous ja Van Ours

 

”Kävikö Sipilän hallituksella mielessäkään? Samalla rahalla olisi voitu palkata TE-toimistoihin reilut 300 henkilöä” Kolumnit 25.09.2016

https://demokraatti.fi/kaviko-sipilan-hallituksella-mielessakaan-samalla-rahalla-olisi-voitu-palkata-te-toimistoihin-reilut-300-henkiloa/

TVY:n lausunto Hallituksen esitykseen: HE 105, 2016 vp Laki työsopimuslain muuttamisesta

Arvoisat työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet ja puheenjohtaja,

Hallituksen esityksessä HE 105 2016 vp pääasiallisesti ”ehdotetaan eräiden työntekijöiden suojaksi tarkoitettujen säännösten lieventämistä pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseksi, työllistämiskynnyksen madaltamiseksi ja yritysten kasvuhalukkuuden lisäämiseksi. Esityksessä mahdollistettaisiin pitkäaikaistyöttömän palkkaaminen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. Koeajan enimmäispituutta pidennettäisiin kahdella kuukaudella ja sen lisäksi työnantajalla olisi oikeus jatkaa koeaikaa työntekijän poissaolon perusteella. Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenisi puolestaan viidellä kuukaudella ja joissakin tapauksissa kolmella kuukaudella.”

 

TVY pyytää hallitusta kumoamaan pykälät, jossa kirjataan työsopimuslakiin erillisiä ehtoja, jotka heikentävät pitkäaikaistyöttömyystaustaisten henkilöiden työsopimuksellisia oikeuksia suhteessa muihin työnhakijoihin. TVY pitää erittäin arveluttavana kehityksenä sitä, että pitkäaikaistyöttömyystaustaisista työnhakijoista tehdään työsopimuslaissa uusi työntekijäluokka, jolle eivät kuulu samat oikeudet työmarkkinoilla, kuin muille työntekijöille. Mikäli työsopimuslaissa on ongelmia, muutokset tulee koskea kaikkia.

TVY pyytää hallitusta tekemään vuonna 2014 tehdystä työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisen muuttamisesta pysyvä muutos kokonaisuudessaan. Välityömarkkinat halvaantuvat ja toiminnan edellytykset menetetään, jos toimijat joutuvat tarjoamaan osa-aikaisille työntekijöille kokoaikatyötä, tai palkkaamaan määräaikaiset työntekijät toistuviin työsuhteisiin tai palkkaamaan uudelleen ne työnhakijat, jotka ovat vailla työtä työsuhteen päättymisen jälkeen.

 

Ongelmapykälät jossa pitkäaikaistyöttömän kohdalla poiketaan työsopimuslain ehdoista

 

Työsopimuslaki 1 luku Yleiset säännökset 

3 a §. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellyttäisi perusteltua syytä, jos palkattava henkilö olisi työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen perusteella ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaisisi työttömyyden yhdenjaksoisuutta.

 

2 luku Työnantajan velvollisuudet 4 § Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto, sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;

 

Laki merityösopimuslain muuttamisesta 

1 luku yleiset säännökset 3 § Työsopimuksen muoto ja sisältö

4) määräaikaisen sopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on 4 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta työsopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa;

 

4 a § Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa

 

Työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmä 6 § Suostumus tietojen luovuttamiseen työnantajalle 

6) työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä ja merityösopimuslain 1 luvun 4 a §:ssä tarkoitetun määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytysten selvittämiseksi tieto siitä, että henkilö on ollut yhdenjaksoisesti työtön työnhakija edellisen 12 kuukauden ajan.

 

Miksi työsopimuslakiin ei kannata tehdä pitkäaikaistyöttömien kohdalla poikkeusta?

Pitkäaikaistyöttömyys on arbitraarinen stigma niille kansalaisille, joiden työttömyys on syystä tai toisesta pitkittynyt. Se on yhteiskunnallinen määritelmä, joka ei kuitenkaan sinänsä kerro yksilöstä mitään muuta kuin sen, että hän on ollut vailla työtä yli vuoden. Ryhmä on osaamiseltaan, työkyvyltään, pätevyydeltään varsin heterogeeninen ja pitkäaikaistyöttömiä vailla palvelua on TEM:n tilastojen mukaan lähes 130 000 eri henkilöä.

 

Hallitus on esittämässä, että negatiivinen erityiskohtelu institutionalisoidaan työsopimuslakiin. Se alleviivaa lakiin sen, että pitkäaikaistyötön, olisi jotenkin muita työnhakijoita huonompi pitkäaikaistyöttömyytensä perusteella ja ansaitsisi huonompaa kohtelua työpaikoilla. Sen sijaan, että pitkäaikaistyöttömyyden stigmaa ja ennakkoluuloja vahvistetaan lakiin, hallituksen tulee työskennellä sen eteen, että stigmat puretaan.

 

TVY tukee ainoastaan positiivista erityiskohtelua. Työttömille pitää tarjota kohdennettuja ja yksilöllisiä työllisyyspalveluita, jotka tukevat siirtymisiä työelämään tai muita positiivisia etuja, jotka tasoittavat heidän tietään työhön ja työpaikoilla esim. työolosuhteiden järjestelytukea jne. Näillä positiivisen erityiskohtelun keinoilla saadaan teoriassa synnytettyä pariteetti suhteessa muihin työntekijöihin.

Hallituksen esityksen filosofia ja lähtökohdat ovat päinvastaiset. Siinä luodaan pitkäaikaistyöttömille muita työntekijöitä huonommat olosuhteet työpaikoille. Tämä yhdenvertaisuusperiaatteiden vastainen esitys.

Käytännön kokemuksen mukaan, jos pitkäaikaistyötön hakee työtä ja korostaa pitkäaikaistyöttömyyttään, hän on heti huonon hakijan maineessa. Pitkäaikaistyötön korostaa pitkäaikaistyöttömyyttään vain, kun hakee tukityötä tai vastaavaa.

Jos pitkäaikaistyöttömyystaustaisia työttömiä kohdellaan kategorisesti työmarkkinoilla eri tavalla kuin muita työnhakijoita, niin tämä saattaa johtaa muuhunkin syrjivään käyttäytymiseen työmarkkinoilla ja työpaikoilla.

TVY kiistää hallituksen esityksen näkökulman, että heikentämällä pitkäaikaistyöttömien työsopimusehtoja, se tekisi tästä ryhmästä haluttavamman työntekijän työmarkkinoilla. Hallituksen esityksessä on oikeutettu pitkäaikaistyöttömien työsopimuslain heikenneyksiä juuri tällä perusteella. Arvellaan, että se lisäisi työnantajien halukkuutta palkata pitkäaikaistyöttömiä.

Hallituksen esityksen valmistelussa on pohdittu, onko pitkäaikaistyöttömien syrjiminen työmarkkinoilla Perustuslain 6 § 2 momentin mukaan oikeutettua? TVY:n mielestä ei ole. Alla perusteluja:

  1. Hallituksen esityksessä todetaan, että ei ole paljon tutkimustietoa, jolla voisi perustella työllisyysvaikutuksia heikennetyillä työsopimusehdoilla tietyn erityisryhmän kohdalla.  Se että hallituksen esityksessä on hyvät tarkoitusperät – pitkäaikaistyöttömien työllistyminen, ei oikeuta pitkäaikaistyöttömien negatiivista erityiskohtelua työsopimuslaissa.
  2. Mahdolliset talousvaikutukset ovat täysin spekulatiivisia. Mitkä tosiasiallisesti muuttuvat ovat työsopimuslaki, jossa pitkäaikaistyöttömille on aiempaa huonommat työsopimusehdot, sekä ”rekisteri”, josta työnantajat saavat tietoa, ketkä työnhakijoista ovat pitkäaikaistyöttömiä.
  3. Pitkäaikaistyöttömille on olemassa työllisyysmäärärahalla toteutettavia palveluita kuten esim. työkokeilu tai palkkatuki. Nämä ovat työnantajan näkökulmasta paljon edullisempia pitkäaikaistyöttömien tukivälineitä – saavat palkkaukseen rahaa. Mutta näitä toimenpiteitä käytetään liian vähän. Miksei näitä toimenpiteitä edelleen vahvisteta?
  4. Miksi oletetaan, että tämä uudistus olisi vaikuttava tapa, kun muutokset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä viilauksia työnantajien riskien madaltamiseksi? Hallituksen esityksen riskit ja uudistuksen periaatteellinen merkitys, on paljon suurempi. Kentän kommentin mukaan se on ”rasistinen.”
  5. Onko pohdittu negatiivisen erityiskohtelun mahdollisia käänteisiä haittavaikutuksia? Voisiko työnantajat käyttää TE-toimiston antamia tietoja pitkäaikaistyöttömistä siten, että helpottavat omia työnhakuprosessejaan karsimalla pitkäaikaistyöttömät muiden työnhakijoiden joukosta vaivautumatta edes haastattelemaan pitkäaikaistyöttömyystaustaisia työnhakijoita?
  6. Onko pohdittu vaikutuksia työnhyvinvointiin ja työelämään? Välityömarkkinoilla on huonoja kokemuksia siitä, että osalla on kuntouttavan työtoiminnan status ja osa saa palkkaa. Parempi olisi jos kaikille maksettaisiin palkkaa, ja kuntoutus ja kuntouttava työtoimintaan nähtäisiin omana prosessina irrallisena työmarkkinoiden vaatimuksista, miten se on sosiaalisena toimenpiteenä alun perin tarkoitettukin. Määräaikaisten ja toistuvassa työsuhteessa olevien työntekijöiden kohdalla on samanlaisia jännitteitä. Voisiko työsopimuslain heikennyksillä pitkäaikaistyöttömien kohdalla synnyttää vastaavia vaikutuksia?
  7. Se että työttömät voivat vapaaehtoisesti ilmoittautua tällaiseen ”rekisteriin”, jossa he ikään kuin allekirjoittavat itselleen nykyisiä työsopimuslain mukaisia ehtoja heikommat ehdot mahdollisessa tulevassa työpaikassaan, on yksinkertaisesti heidän syrjäytetyn yhteiskunnallisen asemansa väärinkäyttöä.

 

4 §. Koeaika.
Esityksessä ehdotetaan koeajan enimmäispituuden pidentämistä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Momentissa säädettäisiin työnantajan mahdollisuudesta pidentää koeaikaa, jos työntekijä on työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut poissa työstä.

Työmarkkinajärjestöt ovat parempia arvioimaan tämän pykälän työmarkkinavaikutuksia. Pidempi koeaika voi eräissä tapauksissa, ehkä jopa pidentää ihmisten työllisyyttä, jos ajatuksena on joka tapauksessa koeajan loppuun mennessä irtisanoa työntekijä.

Mikäli työntekijä purkaa koeajalla sopimuksen, hänelle saattaa seurata siitä karenssi. Tämä on joissakin tapauksissa ollut epätarkoituksenmukaista – esim. koulutuksen vastaanottaminen on saattanut johtaa karenssiin. Työntekijän oikeutta purkaa koeajalla työsuhde ilman karenssiin johtavia seurauksia tulee uudelleen arvioida.

 

Takaisinottovelvollisuus
6 luku 

Yleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä 

6 § 

Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta.

Työntekijän ammattitaito ei vanhene neljässä kuukaudessa. Uudistus on tässä mielessä heikennys irtisanottujen työttömien oikeuksiin. Suuret työnantajat voivat irtisanoa joukolla työntekijöitä ja korvata melko lyhyessä ajassa työpaikkoihin uudet työntekijät. Pienille yrityksille huono rekrytointi voi päinvastoin olla kohtalokasta. Voisiko tässä uudistuksessa ottaa huomioon yritysten koot ja positiot työmarkkinoilla?

 

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n ja 13 luvun 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 3 §:n 2 momentti ja 13 luvun 6 §:n 2 momentti,

sellaisena kuin niistä on 7 luvun 3 §:n 2 momentti laissa 1366/2014, seuraavasti:

7 luku Palkkatuki 3 § Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset 

Tätä lakimuutosta ei ole riittävän selkeästi tässä esitelty, joten väärinkäsityksen vaara on suuri.

Tässä yhteydessä TVY toteaa seuraavaa. TVY kannattaa sitä, että ne julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetusta laista annetut poikkeuspykälät, jotka säädettiin vuonna 2014, jäisivät kaikki voimaan http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141367. Nämä poikkeuspykälät tukevat välityömarkkinatoimijoiden työllistämistoimintaa ja ovat välttämättömiä jatkuvuuden turvaamiseksi.

Välityömarkkinoita ei ole, jos jokaiselle osa-aikatyöntekijälle täytyy tarjota kokopäivätyötä, tai jos takaisinottovelvollisuutta joutuu soveltamaan, kun määräaikainen palkkatukityösuhde päättyy. Työllistämistoiminnalle tulee loppu ilman niitä poikkeuksia, jotka todettiin kun poikkeukset säädettiin.

Hallitus on jo kirjannut vahvat raamitukset välityömarkkinoille rajatessaan palkkatukimäärärahojen myöntäminen vain 3 000 henkilötyövuoteen vuodelle 2017 (tämäkin rajaus tulee peruuttaa ja lisätä volyymiä). Mitään työmarkkinajärjestöjen pelkäämää välityömarkkinoiden paisumista ei ole tapahtunut, koska toiminta perustuu julkiseen rahoitukseen.

Alla vielä täsmennys, mikä poikkeus täytyy tehdä pysyväksi, mikäli halutaan välityömarkkinoita ylläpitää kaikkien kohderyhmien näkökulmasta, siten että toiminta on johdonmukaisesti järjestetty nykyisillä puitteilla:

 

”Laki työsopimuslain 13 luvun 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään työsopimuslain (55/2001) 13 luvun 6 §:ään väliaikaisesti uusi 2 momentti seuraavasti:

13 luku

Erinäisiä säännöksiä

6 §

Säännösten pakottavuus

Edellä 2 luvun 5 §:ssä, 5 luvun 2 §:ssä sekä 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä:

1) kunta saa palkata työsuhteeseen täyttääkseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä säädetyn työllistämisvelvoitteen, ei kuitenkaan tehtävään, josta se on samaan aikaan lomauttanut työntekijänsä tai josta se on antanut työntekijälleen lomautusilmoituksen;

2) yhdistys tai säätiö saa ottaa palvelukseensa muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun työttömän henkilön;

3) kunta, kuntayhtymä, yhdistys tai säätiö voi ottaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työkokeiluun tai palkkatuettuun työsuhteeseen henkilön sellaisiin tehtäviin, joita ei muutoin tehdä työ- tai virkasuhteessa edellyttäen, että työkokeilu ja palkkatuettu työ järjestetään työpajassa tai vastaavassa valmennusyksikössä, jossa toiminnan tavoitteena on parantaa henkilön valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työllistyä avoimille markkinoille.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015 ja on voimassa vuoden 2016 loppuun.”
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141367

  •  Lausunto. Yhteispalvelupisteiden kehittäminen. 17.5.2016