TVY:n lausunto. HE215 2016 VP, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.11.2016

 

Arvoisa työelämä- ja tasa-arvovaliokunta,

Työttömien näkökulmasta hallituksen perustulokokeilu, jolla selvitetään perustulon kannustinvaikutuksia:

  1. on kannatettava ja positiivisella tavalla historiallinen
  2. TVY pitää 2 000 koehenkilön määrää valitettavan pienenä, ja toivoo, että kokeilua laajennetaan määrällisesti 10 000 henkilöön.
  3. mahdollisen tulevan kokeilun kohderyhmää tulee vielä laajentaa nykyisestä, jotta kannustinvaikutuksista saadaan perustulon osalta tietoa myös seuraavilta ryhmiltä: pienyrittäjät, osa-aikatyötätekevät, keikkatyötätekevät, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat, tulottomat tai lyhyiden määräaikaisten kokoaikatöiden tekijät.

 

Perustelut:

TVY:n linjana on, ettei perustulokokeiluun valikoidulta henkilöltä evättäisi muita tarveharkintaisia etuja, jottei hänen perusturvansa vaarannu kokeilun aikana. TVY kiittää hallitusta tästä valitsemastaan perustuslain mukaisesta linjasta, jossa tarvehankintaisia etuja ei evätä.

Kokeilu on saanut merkittävää, positiivista kansainvälistä huomioita, ja kokeilua kannattaakin hyödyntää kansainvälisenä PR:nä, jolla voisi Suomea tuoda esille sosiaalisesti innovatiivisena ja ennakkoluulottomana maana. Perustulokokeiluun kannattaa jo pelkästään tästä syystä panostaa ja toteuttaa se mahdollisimman hyvin. Perustulokeskustelua on Suomessakin käyty jo 80-luvulta lähtien ja vastaavaa ikkunaa perustulon kokeiluun ei ole aiemmin vielä ilmaantunut Suomessa, eikä muissa hyvinvointiyhteiskunnissa. Suomi on tässä Ruotsia edellä. 70-luvulla toteutetut pohjoisamerikkalaiset kokeilut eivät ole vertailukelpoisia nykyiseen monimutkaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan suhteutettuna.

Perustulokokeilun oikeudellinen perusta on hyvin valmisteltu. Kohderyhmä on kokeilun kannalta mielekäs, koska työttömien sosiaaliturvaetuuteen liittyvistä kannustimista on käyty pitkään laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

TVY toteaa, että hallituksen esitys ei vastaa universaalin perustulon ideaalia, jossa kaikille kansalaisille taattaisiin perustulo tulotasosta riippumatta.

Tutkimusasetelman ulkopuolelle jää ryhmiä, jotka voisivat oletettavasti parhaiten hyödyntää perustuloa. Näihin kohderyhmiin kuuluvat työttömyysturvan ulkopuolelle kuuluvut työikäiset ryhmät esim., pienet yhden hengen yritykset, osa-aikatyötätekevät, keikkatyötä tekevät, tulottomat työtä vailla olevat henkilöt, tai lyhyiden määräaikaisten kokoaikatöiden tekijät.

Kokeilu ei myöskään tuota informaatiota perustulon mahdollisista negatiivisista kansantaloudellisista vaikutuksista, kuten esim. säännöllisiä työtuloja nauttivien henkilöiden mahdollisista siirtymisistä osa-aikaisiksi työntekijöiksi.

Kokeilu on lyhyt – vain kaksi-vuotinen. Pitkäaikaiset kannustinvaikutukset jäävät huomiotta. Perustulo toteutetaan taloudellisessa suvantovaiheessa ja sillä voi olla merkitystä siihen, kuinka hyvin töitä syntyy.

Suurin haaste kokeilussa liittyy tutkimusotannan pienuuteen (katsokaa alle). TVY ehdottaa, että kokeiluun valittaisiin 10 000 satunnaisotannalla valittua henkilöä esityksen 2 000 henkilön sijaan. Näin voitaisiin paremmin hallita tutkimusasetelman mahdollisia riskejä sekä turvata jatkotutkimuksille riittävän laajaa ja syvällistä tutkimusaineistoa.

 

Tutkimusasetelmaan liittyvät riskit ja ongelmat

Kokeilun suurin riski on otokseen liittyvät vääristymät, jotka juontuvat otoksen vähäisestä määrästä. Kannustinvaikutuksiin liittyy paljon ulkopuolisia tekijöitä. Kokeilussa on tarpeen erotella mahdolliset taloudelliset, yksilökohtaiset ja rakenteelliset muuttujat, jotta todelliset kannustinvaikutukset saadaan aineistosta eroteltua.

Alla on tämänkaltaisia tutkimuksellisesti mielekkäitä huomioita, jotka ovat mielestämme etukäteen tarpeen hallita jo otosvaiheessa. Vaarana on, että 2 000 henkilön otoksessa jokin ryhmä on yliedustettuna (esim. 1000 päivää työttömänä olleet Kotkassa asuvat yksinelävät naiset). Näissä tapauksissa lienee tarpeen tehdä uudelleen valikointi. TVY pitääkin 2 000 työttömän otosta liian pienenä, ja suosittelee vahvasti 10 000 työttömän ottamista kokeiluun.

  • Pitkäaikaistyöttömiä on n. 130 000 ja alle vuoden kestävää työttömyyttä on n. 240 000 työttömällä. Kunnan sakkomaksut aktivoituvat 300 päivän työmarkkinatuen jälkeen ja voimistuvat 1 000 työmarkkinatukipäivän jälkeen. Olisiko syytä tarkastella näitä kaikkia ryhmiä erikseen?
  • Pitkäaikaistyöttömissä on kaksi toisistaan poikkeavaa ryhmää eli ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevat työttömät ja perusturvalla olevat työttömät. Nämä kaksi ryhmää on hyvä tarkastella aineistossa erikseen.
  • Kokeilu on satunnainen ja alueellisesti neutraali, mutta onko vaarana, että pienten kuntien otokset jäävät liian pieneksi tai suuriksi? Pitäisikö otantaa tehdessä ensin karsia verrokkikunnat niistä kunnista, jotka kuuluvat perustulon piiriin? Koeasetelmassa on syytä tarkastella 6 suurta kaupunkia omana ryhmänään ja saada riittävän kattava otos myös pienempien kuntien eroista
  • Miten hallitaan korkean työttömyysasteen kunnat ja matalan työttömyysasteen kunnat? Saadaanko riittävästi muuttujia, jotta voimme selvittää kysynnän vaikutukset lisääntyneeseen työn tarjontaan?
  • Koeasetelman kannalta on mielekästä pohtia, iän, sukupuolen, perhekoon sekä perheen tulotasoon liittyviä kannustinvaikutuksia. Koko perheen sosioekonomisella ja kulttuurillista viitekehyksellä on merkitystä. On mielenkiintoista kannustinvaikutusten näkökulmasta koostuvatko perheen ansiot kokonaan julkisista tuista vai onko perheellä myös palkkatuloja.

Vammaiset ja pitkäaikaissairaat, joilla on työkyvyttömyyseläke, on rajattu kokeilun ulkopuolelle. Tällä ryhmällä on potentiaalia hankkia ansiotuloja, mutta kansaneläkelain mukaisessa työkyvyttömyyseläkkeessä, työkyvyttömyyseläke leikkautuu kokonaan pois, jos henkilö ansaitsee yli (743,84 €/kk). Perustulokokeilu auttaisi selvittämään mitä kannustinvaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeellä on tämän viiteryhmän kohdalla.

 

Lisätietoja antaa:

Jukka Haapakoski

toiminnanjohtaja,

Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry

Sörnäisten rantatie 27 C4,

00500, Helsinki

jukka.haapakoski@tvy.fi

050 577 2580

TVY:n lausunto: Hallituksen esitys (HE 210/2016 vp) eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. 

 

Esitetyillä muutoksilla korostetaan työttömyysetuuden vastikkeellisuutta ja työttömän velvollisuutta hakea työtä ja parantaa edellytyksiään työllistyä.

Työttömällä olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päätyttyä velvollisuus hakea ja ottaa vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus.

Jos henkilöllä on oma auto käytettävissään, hänen edellytettäisiin käyttävän sitä työmatkoihin myös 80 kilometriin kotoa ulottuvan työssäkäyntialueen ulkopuolella.

Työstä kieltäytymisen perusteella asetettavaa korvauksetonta määräaikaa pidennettäisiin eräissä tilanteissa. Työpaikan sijainti työssäkäyntialueen ulkopuolella ei olisi pätevä syy erota työstä. 

Kaikissa esitetyissä muutoksissa puhutaan työnhaun tehostamisesta ja työn vastaanottamisen tehostamisesta, huomioimatta se tosi seikka, että elämme tilanteessa, jossa työpaikkoja ei ole riittävästi. Pääkaupunkiseudulla merkittävänä ongelmana työn vastaanottamisessa on asumisen kalleus.

TVY pitää huolestuttavana, että viranomaisten asettama työllistymisen kannuste on pääsääntöisesti kaikissa esityksissä sanktioiden lisääminen eli työttömyysetuuden menettämisen uhka.

 

3.2 Työstä kieltäytyminen

Esityksen mukaan työn vastaanottamisvelvollisuutta laajennettaisiin siten, että työssäkäyntialueen ulkopuolelta tarjottua työtä olisi otettava vastaan samoin edellytyksin kuin työssäkäyntialueelta tarjottua työtä. Käytännössä ehdotettu laajennus koskisi auton omistavia työnhakijoita sellaisilla alueilla, joilla on hyvät tieyhteydet, mutta heikosti järjestetty julkinen liikenne.

Kysymys:      Kuka määrittelee hyvät tieyhteydet oman auton käyttöedellytyksenä työssäkäyntialueen ulkopuolella?

Miten taataan, että tulkinnat hyvistä tieyhteyksistä ovat yhdenmukaiset kaikkien työnhakijoiden työn vastaanottovelvollisuutta tarkasteltaessa?

On myös huomioitava esimerkkinä lastensuojelulliset seikat, kuten päivähoidon ja koululaisten iltapäivähoitojärjestelyjen asettamat vaatimukset (erityisesti yksinhuoltajataloudessa).

Velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä laajennettaisiin myös siten, että työnhakijalla olisi pääsääntöisesti pätevä syy kieltäytyä tulo- ja kuluvertailun perusteella kokoaikatyöstä vain ammattitaitosuojan aikana.

Työttömällä olisi näin kolmen kuukauden ammattitaitosuojan päätyttyä velvollisuus hakea ja ottaa vastaan myös sellaista kokoaikatyötä, josta maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus.

TVY:n mielestä ongelma on kategorinen. Tarjotusta työstä pitää edelleen voida kieltäytyä, jos maksettava palkka työn vastaanottamisesta aiheutuneiden kustannusten jälkeen on pienempi kuin hänelle maksettava työttömyysetuus.

 

3.3 Työllistymissuunnitelman laatiminen ja osallistuminen aktiivitoimenpiteisiin

TE-toimistoissa tulee olla riittävät resurssit, jotta voidaan laatia laadukkaat työllistymissuunnitelmat ja jotta niitä voidaan päivittää ajantasaisesti.

TVY esittää, että työllistymistä edistäviin palveluihin tulee voida osallistua ilman, että siitä on sovittu työllistymissuunnitelmassa, sillä nyt on tilanne jossa työnhakijat eivät saa lupaa osallistua esim. työkokeiluun, koska siitä ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa eikä te-toimistolta löydy aikaa työllistymissuunnitelman päivittämiseen. On kuitenkin huomioitava, että ko. tapauksissa osallistumatta jättäminen ei saa aiheuttaa sanktiota.

Hämmästelemme kuitenkin osallistumisvelvollisuuden laajentamista palveluihin, joita ei enää ole todellisuudessa tarjolla, eikä niitä näillä muutoksilla ole myöskään tarkoitus lisätä.

 

TVY ehdottaa, että palveluun osallistuvien kulukorvausta korotetaan nykyisestä 9 eurosta 12 euroon, jolloin toteutuisi myös yhdenvertaisuusperiaate verrattaessa vammaispalvelulain alaiseen työtoimintaan ja siitä maksettavaan aktiivisuusrahaan.

Tämä korotus olisi varmasti toimivampi kannuste kuin mikään HE210:ssa esitetty kannuste.

 

3.4 Maahanmuuttajille tarjottavat palvelut ja niiden velvoittavuus

TVY:ssä nähdään hyvänä asiana, että työllistymissuunnitelma on osa kotoutujien alkukartoitusta. TVY pitää kuitenkin tärkeänä, että puutteet kielitaidossa eivät saa aiheuttaa sanktioita.

TVY näkee tavoitteellisena, että kaikki työnhakijat ovat yhdenvertaisia riippumatta etnisestä taustasta, uskonnosta tai muusta tekijästä.

TVY haluaa muistuttaa, että työttömien syyllistäminen ja työttömyydestä rankaiseminen sanktioita lisäämällä ei auta, vaan lisää häpeän ja sivullisuuden tunnetta, eivätkä sanktiot toimi kannustimina, vaan lisäävät köyhyyttä.

Työttömien kiusaamisen ja syyllistämisen sijaan tulee ratkaista mm. asumisen kalleus, sillä kehno asuntopolitiikka heikentää työllistymismahdollisuuksia eteenkin pääkaupunkiseudulla.

 

Jyväskylässä, marraskuun 22. päivänä 2016

 

Eija Tuohimaa, TVY:n hallituksen jäsen

TVY:n asaintuntijalausunto:

TPA 13/2015 vp Toimenpidealoite työllistämisen vauhdittamiseksi työnantajan sivukulujen määräaikaisella alentamisella
TPA 19/2015 vp Toimenpidealoite nuorten työmahdollisuuksien parantamisesta
TPA 48/2016 vp Toimenpidealoite nuorten työmahdollisuuksien parantamisesta
 

TPA 13/2015 vp

Toimenpidealoite työllistämisen vauhdittamiseksi työnantajan sivukulujen määräaikaisella alentamisella

Aloitteessa esitetään työnantajan sivukulujen määräaikaista ja porrastettua alentamista tämän palkatessa yli 200 päivää työttömänä olleen, nuoren alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan tai alle 30-vuotiaan työttömän vastavalmistuneen; ensimmäisenä vuotena 100 % palkan sivukuluista (työnantajan eläkemaksu, työtapaturma- ja henkivakuutusmaksu, työntekijän työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sosiaaliturvamaksu), seuraavana vuotena 70 % ja kolmantena 30 %.

Esitetyn toimenpidealoitteen ajatuksena on nuoren pitkäaikainen palkkaaminen. Jos kyseessä on vain työnantajan lakisääteiset maksut, niin tukiprosentti on kuitenkin vain alle 30 %, mikä on pienin palkkatukiprosentti.

  • Kysymys: Saisiko nuori tässä mallissa kartutettua omaa eläkettään?

On huomioitava, että syrjäytynyt nuori voi pahimmassa tapauksessa ajautua eläkkeelle hyvin varhaisessa vaiheessa, joten eläkeasia ja syrjäytyminen liittyvät yhteen, eikä eläkemaksuista säästäminen tuo kunnolla edes väliaikaista helpotusta valtion talouteen.

  • Kysymys: Toimisiko vakuutukset muiden työntekijöiden tekemän työn piikkiin?

 

 

TVY toivoo ennemmin palkkatuen kaltaisia kohdistettuja satsauksia, kuin verotuksellisten keinojen käyttöä.

Verotus tulee pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja sujuvana, koska verotus vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan ei pelkästään työllistämiseen.

 

 

TPA 19/2015 vp ja TPA 48/2016 vp

Toimenpidealoite nuorten työmahdollisuuksien parantamisesta

Aloitteissa esitetään, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön kehittämiseksi ulottumaan kaikkiin nuoriin ja sekä oppisopimus- että minijob-mallin selvittämiseksi, jossa alle 30-vuotiailla nuorilla olisi helpompaa saada töitä esim. antamalla heille oikeus ansaita 500 euroa kuussa ilman, että se vaikuttaisi tukiin tai muihin etuuksiin samalla, kun työnantajilla olisi oikeus pienempiin maksuihin työllistäessään nuoren henkilön.

 

Molemmat esitykset pyrkivät ensisijaisesti purkamaan kannustinloukkuja. Kun jotain muutetaan, pyrkii tilalle tulemaan uusi kannustinongelma. TVY ei väheksy olemassa olevia ongelmia, mutta kannatamme ennemmin työvoiman kysyntää lisäävää politiikkaa – uusia investointeja sekä laadukkaita työllisyyspalveluita ja koulutusta.

Pitkäaikaistyöttömille on perusteltua kohdentaa lisää palkkatukea, koska sillä saadaan luotua työ- ja oppisopimuspaikkoja niin järjestöihin, kuntiin kuin yrityksiinkin.

TVY ei pidä Minijobs-ideaa mielekkäänä, koska siinä on näpertelyn tuntua ja se vaikuttaa turhan monimutkaiselta sekä se asettaa työnhakijat ikäperusteisesti eriarvoiseen asemaan.

 

 

TVY ehdottaa, että työttömien suojaosa korotetaan 500 euroon, nykyisen 300 euron sijaan.

Suojaosaa korottamalla työstä tulee entistä houkuttelevampaa ja se on tärkeämpi asia kuin se, että tehdäänkö matalapalkkaista kokoaikatyötä vai tuettua osa-aikatyötä.

 

 

Lisäksi TVY haluaa korostaa työttömien työnhakijoiden yhdenvertaisen kohtelun tärkeyttä.

 

Jyväskylässä, marraskuun 17. päivänä 2016

 

Eija Tuohimaa

TVY:n hallituksen jäsen

TVY:n lausunto hallituksen esitys: HE209 -esitysluonnos eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta, työttömyysturvalain väliaikaisesta muuttamisesta sekä työsopimuslain 13 luvun 6§:n muuttamisesta ja 1 luvun 4§:n väliaikaisesta muuttamisesta

 

Hallituksen esityksen tarkoituksena on vähentää rakennetyöttömyyttä, alentaa työllistymiskynnystä sekä lyhentää työttömyysjaksoja ja siten vähentää valtion kustannuksia.

  • 1 Työnhakijan haastattelu ja työllistymissuunnitelma. Te-viranomaisen olisi aina järjestettävä työnhakijan haastattelu, kun yhdenjaksoinen työttömyys on jatkunut kolme kuukautta ja sen jälkeen aina kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen.

Epäilemme, että TE-toimistojen resurssit eivät ole riittävät laadukkaiden ja tavoitteellisten haastattelujen toteuttamiseen ja samalla TE-toimistojen varsinainen tehtävä eli työnvälitys on vaarassa heikentyä.

  • 2 Työkokeilu – rekrytointikokeilu. Työkokeilun käyttötarkoitusta laajennettaisiin väliaikaisesti rekrytointikokeiluksi, jonka aikana työnhakijan soveltuvuutta arvioitaisiin ennen työsopimuksen tekemistä. Rekrytointikokeilu olisi tarkoitettu tilanteisiin, joissa työnantajalla olisi tosiasiallisesti tarjolla työtä.

Esityksen mukaisella kulukorvauksettomalla ja vakuutuksettomalla rekrytointikokeilulla on sama soveltuvuuden arviontiin liittyvä tarkoitus kuin jo olemassa olevalla työsopimukseen liittyvällä koeajalla.

Lisäksi on kyseenalaista, miten työnantaja todentaa, että työtä on tarjolla tosiasiallisesti, eikä rekrytointikokeilumahdollisuutta käytetä esimerkiksi sesonkityön luomaan tarpeeseen. Samoin epäilemme TE-toimiston resurssien riittävyyttä palautekeskusteluun työnantajan ja työnhakijan kanssa tapauksissa, joissa rekrytointikokeilu ei johda työllistymiseen.

Parempi vaihtoehto on lisätä nykyiseen työkokeilun sallimisvalikkoon nykyisten: työmarkkinoille paluun tukemiseksi tai ammatin- ja uravalinnan selkeyttämisen lisäksi mahdollisuus käyttää työkokeilua 1-2 kuukauden ajan työ-/rekrytointikokeiluna avoimeen työpaikaan soveltuvuuden toteamiseksi. Tällöin kokeilu olisi perusteltua siihen liittyvine nykyisen lain mahdollistamin työttömyysetuuden lisineen, kulukorvauksineen, vakuutuksineen ja samalla se täyttäisi yhdenvertaisuuslain vaatimukset sekä siihen käytetty aika luettaisiin työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumiseksi kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana, eikä työttömälle työnhakijalle lankeaisi näin lisää etuudettomia omavastuupäiviä.

  • 4 Palkkatuen ja starttirahan rahoitus. Valtion rahoittamien työttömyysetuuksien eli työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan käyttömahdollisuutta laajennettaisiin työttömyyden ja työllistymistä edistävien palveluiden aikaisen toimeentuloturvan lisäksi palkkatuen ja starttirahan rahoittamiseen.

TVY pitää tätä avausta hyvänä asiana.

  • 5 Palkkatuki. Palkkatuen käyttöä pyrittäisiin suuntaamaan jatkossa aikaisempaa paremmin pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen. Edellä mainitun vuoksi alle 12 kuukautta työttömänä olleen henkilön palkkaamiseen tuki voitaisiin myöntää, jos työ- ja elinkeinotoimisto arvioisi, että tuella palkattavan henkilön työttömyys todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta ilman palkkatuen myöntämistä. Palkkatuen määrää muutettaisiin siten, että kiinteä prosentuaalinen osuus työnantajalle tuella palkatusta aiheutuvista palkkauskustannuksista olisi enintään 30, 40 tai 50 prosenttia.Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että palkkatuetun työn osalta työssäoloehtoon luettaisiin jatkossa 75 prosenttia työssäoloehdon täyttävistä kalenteriviikoista. Muutoksen tavoitteena on aktivoida tuella palkattuja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille palkkatuetun työn aikana ja sen jälkeen.

Tämä esitys, enintään prosenttiperusteineen, on ristiriitainen suhteessa ehdotukseen (kohta 3.4) että valtion rahoittamaa osuutta työttömyysetuuksista (työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiopäivärahan perusosa) ehdotetaan käytettäväksi palkkatuen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen rahoittamiseen. Eikö näin juuri pyritä takaamaan palkkatukirahojen riittävyys?

Pelkona on myös se, että enintään prosenttiperuste otetaan käyttöön jo alku vuodesta, jolloin joillain paikkakunnilla palkkatukeen osoitetut määrärahat voivat olla vähissä.

Esitys palkkatuetun työn työssäoloehdon kerryttämisen laskemisesta nykyisestä 100 prosentista 75 prosenttiin on täysin hallituksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotavoitteiden vastainen. On huomioitava, että kaikkien palkansaajien palkasta peritään työttömyysvakuutusmaksut samoin perustein riippumatta siitä, onko kyseessä ns. kovalla rahalla vai palkkatuella palkattu henkilö.

Muutoksen tavoite aktivoida tuella palkattuja hakeutumaan avoimille työmarkkinoille palkkatuetun työn aikana ja sen jälkeen on väärä lähtökohta työssäoloehdon kertymisen heikentämiselle tilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja ei ole riittävästi.

Työssäoloehdon muutoksen arvioidaan vähentävän niiden henkilöiden määrää, joiden työssäoloehto täyttyy palkkatuetusta työstä. Jos näin tapahtuu, muutos vähentää työttömyysvakuutusrahaston ja työttömyyskassojen työttömyysturvamenoja, mutta tulee toisaalta kasvattamaan kuntien toimeentulotukimenoja.

  • 8 Kulukorvaus. Kulukorvausta ei enää maksettaisi työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta. Työkokeiluun osallistuvilla ammatillista koulutusta vailla olevilla alle 25-vuotiailla nuorilla olisi oikeus kulukorvaukseen samoin edellytyksin kuin muillakin työkokeiluun osallistuvilla.

Omaehtoisten, työttömyysetuudella tuettujen opintojen kulukorvauksen poistuminen heikentää opiskelevan työttömän taloudellista asemaa ja tulee lisäämään toimeentulotuen hakemisen tarvetta.

  • 10 Tietojen saaminen ja luovuttaminen. Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus antaa kunnille salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tiedot niistä työmarkkinatuen saajista, joille on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 200 päivältä, sekä niistä henkilöistä, joiden oikeus työmarkkinatukeen alkaa välittömästi ansiopäivärahan tai peruspäivärahan enimmäisajan täytyttyä.

Tietojen anto-oikeuden laajentamisella parannettaisiin kuntien mahdollisuuksia tarjota työllistymistä edistäviä palveluja niille työttömille, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta kunnat ovat työttömyyden pitkittyessä velvollisia maksamaan osan.

Esitys on perusteltu ja muutos parantaisi kuntien mahdollisuuksia ehkäistä työttömyyden pitkittymistä.

TVY:n mielestä hallituksen on panostettava enemmän aktiiviseen ja kannustavaan työllisyyspolitiikkaan.

 

Helsingissä, marraskuun 8. päivänä 2016

 

TVY ry:n psta:

Eija Tuohimaa

TVY:n hallituksen jäsen