Lausuntopyyntö STM/1919/2017

 

Työttömien keskusjärjestö kiittää Sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto aktiivimallista.

 

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ VASTUSTAA ESITYSTÄ AKTIIVIMALLISTA

Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa aktiivimallin toteuttamista, sillä työttömyysongelman ytimessä on työvoiman kysynnän puute, eikä esitysluonnos ota tätä huomioon. Kaikille työttömille ei ole tarjolla työpaikkoja, eikä palveluita, joten tosiasiallisesti työttömien perusturvasta leikataan tällä esityksellä.

Tämän esityksen vaikutukset osuvat jo valmiiksi erittäin vähävaraisten työttömien toimeentuloon – myös ihmisten, jotka joutuvat täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulosta ja nyt tällä esityksellä siitä leikataan.

Työhakemuksista huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta, eikä myöskään järjestöissä ole riittävästi mahdollisuutta tarjota palkkatuettua työtä nykyiselle kysynnälle. Palkkatuettua työtä tarjotaan vain yhdistyksille, jotka saavat työllisyyspoliittista avustusta ja senkin määrää säännöstellään.

Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy. Eli odotetaan, että työttömät hakeutuvat tarjolla oleviin työpaikkoihin entistä hanakammin. Perusteluissa todetaan tosin myös, että paikkakuntien tilanteet vaihtelevat. Käytännössä kaikki eivät saa paikkoja, ja siksi hallituksen esitys ei kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Suurin osa työttömistä tulee kokemaan mallin epäoikeudenmukaisena, ja tämä tulee todennäköisesti myös näkymään asioinnissa, kun TE-toimiston virkailijat käsittelevät valituksia.

 

Aktiivimallin kehittäminen siten, että aktiivisuudesta palkittaisiin rangaistuksen sijaan

Sellainen esitys, jossa aktiivisuudesta palkitaan, on perusteltavissa. Aktiivisuudesta palkittaisiin silloin, kun saa väliaikaisen korotuksen työttömyysturvaan, jos onnistuu saamaan lyhyen määräaikaisen tai osa-aikaisen työpaikan (esim. leikkaamalla työttömyysturvan omavastuupäivät nollaan) tai osallistuu työllisyyspalveluihin. Suurin osa n. 2/3 julkisesti avoinna olevista työpaikoista kuun lopussa ovat joko määräaikaisia tai osa-aikaisia työpaikkoja Taloussanomien teettämän tutkimuksen mukaan:

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005256040.html

Näissäkin olosuhteissa mielestämme on tärkeä pohtia työvoiman kysyntätekijöitä. Synnyttääkö aktiivimalli uutta tarjontaa työmarkkinoilla osa-aikatyön muodossa vai täytyykö muokata palveluita siten, että minimiehto on kaikkien työttömien täytettävissä riippumatta siitä, mikä on kysyntä avoimilla työmarkkinoilla?

Jälkimmäisen ehdon toteuttamiseen olisi mahdollista luoda esimerkiksi työllistymispalveluksi katsottava aktiiviseteli, jolla korvattaisiin palvelun järjestämisen kustannukset sekä osallistujalle maksettaisiin osallistumiseen liittyvät kustannukset (esim. mahdolliset matkakorvaukset) ja päiväkohtainen bonus (vrt. työkokeilu 9 euroa/päivä).

Aktiivimallin minimiehto – 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa 65 päivän aikana – on lyhyt. Mitä hyödyllistä käytetyllä ajalla voisi toteuttaa sekä palvelun järjestäjän että palvelun osallistuvan näkökulmasta? Mahdollinen palvelu voisi olla jatketta esim. työttömien haastatteluille, omaehtoiselle työnhaulle tai omaehtoiselle koulutukselle.

Vaikeasti työllistyvien kohdalla on ilmeistä, että tällainen palvelu on liian vähäinen. Silloin kun kyseessä on elämänhallintaan liittyvät haasteet, sosiaalinen stigma, koulutuksen puute, sairaus- tai vamma, tai yksinkertaisesti pitkä tauko työelämästä, tarvitaan mahdollisuus säännöllisten pitkäkestoisten toimenpiteiden järjestämiseen, jota aktiivimallin minimiehdon täyttäminen ei mahdollistaisi.

 

Työnhaku- ja raportointivelvoite

Kahdentoista työpaikan hakeminen kolmen kuukauden aikana alueilla, joissa työpaikkoja ei ole tarjolla, on kohtuuton vaatimus. Esityksessä jää myös epäselväksi minkälaisia työpaikkoja työttömän on haettava.

Kaikilla ei ole työpaikkojen hakuun tasa-arvoisia mahdollisuuksia. Tietotekniset valmiudet rajoittavat osaa työnhakijoista. Lisäksi haasteena voi olla osaaminen, pätevyys, kielitaito, esteellisyys, tai työnhakualueen rajalliset työpaikan hakumahdollisuudet.

Epäonnistuminen aktiivisuudessa tuo 60 päivän karenssin, mikä on Työttömien Keskusjärjestön mielestä täysin kohtuutonta.

Lisäksi työnantajat voivat tuskastua suuriin hakijamääriin ja hakijoihin, jotka tehtailevat lain velvoittamia hakemusmääriä. Vaarana on, että työnantajat siirtyvät hakemaan työntekijänsä muualta kuin työvoimaviranomaisen kautta ja näin piilotyöpaikkojen osuus kasvaa entisestään.

Esityksen mukaan työnhaku tulisi päättymään tilanteessa, jolloin työnhakija ei valitse palvelutuottajaa asetetun määräajan puitteissa siitä, kun hänet on ohjattu käyttämään valinnanvapautta. Valinnanvapaus ei voi pelkästään tarkoittaa sitä, että valinta pitää tehdä yksinomaan itse. Valinnan suorittamiseen tulee olla tarjolla tarvittaessa ammattihenkilöstön ohjausta.

 

Työttömien Keskusjärjestö ry
Toiminnanjohtaja
Jukka Haapakoski
050 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö                                                                                           16.06.2017

Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Työttömien keskusjärjestö kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto työttömyysturvalain muuttamisesta.

 

Yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta

Työttömien Keskusjärjestö kannattaa esitystä, jonka mukaan työnhakijoita kannustettaisiin aloittamaan yritystoiminta muuttamalla työttömyysturvalakia siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta ja työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta. Myös se, että muutosta esitetään toistaiseksi voimassa olevaksi, on kannatettava.

Työttömien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että hallitus on kartoittanut keinoja, joilla kannustetaan itsensä työllistämiseen pää- tai sivutoimisesti, mutta on myös muistettava yrittäjyyden moninaiset vaatimukset, jotka lähtevät aina henkilön halusta ja innostuksesta yrittämiseen, yrittäjyyden edellyttämästä yritysideasta, hyvästä ammattitaitosta, monipuolisista tiedoista yritystoiminnan eri osa-alueilta (mm. markkinointi) ja taidosta yrityksen johtamiseen. Lisäksi yrittäjäksi ryhtyvä tarvitsee alkupääomaa yrityksen perustamismenojen, alkuhankintojen ja alkuvaiheen toimintamenojen kattamiseen.

 

Liikkuvuusavustus

Työttömien Keskusjärjestö pitää työnhakijoiden kannustamista alueellisen liikkuvuuteen maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön ja rekrytointikoulutukseen osallistumisesta, hyvänä ja tarkoituksenmukaisena uudistuksena.

 

Työttömien Keskusjärjestö ry:n psta:

Eija Tuohimaa

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallituksen jäsen

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. 16.06.2017

 

Asia: HE 51/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta

 

Alueelliset työllisyyskokeilut ovat yleisesti ottaen kannatettavia, vaikkakin toteuttamisaika on aivan liian lyhyt. Kokeilun kohderyhmä vaatii pitkän polun työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille, joten kokeiluilta ei voitane odottaa kovin merkittäviä työllistymistuloksia. Tavoitteet esim. yritystoiminnan käynnistämiseksi ovat turhan korkealla.

 

Tanskan malli

Hallitusohjelman tavoitteena on mm. selvittää työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle Tanskan mallin mukaisesti. On kuitenkin huomioitava, että Suomessa mallia ollaan kehittämässä kustannusneutraalisti, kun taas alkuperäisessä Tanskan mallissa käytettävä rahallinen resurssi on merkittävä.

Lisäksi hämmästystä aiheuttaa se, että samaan aikaan hallitus valmistelee maakuntauudistusta, jossa työvoimapalveluja aiotaan maakunnallistaa.

Esitetyllä kokeilulla voidaan saada lisää tietoa vaikeimmin työllistyvien saamasta asiakaspalvelusta ja palveluohjauksesta. Koska kokeilun käynnistäminen kestää, on todennäköistä, että vertailukelpoisia tuloksia saadaan vasta kokeilun loppupuolella. Tämä tulee ottaa huomioon tutkimuksissa.

Jotta kunnissa saataisiin merkittäviä tuloksia asiakkaiden tilanteiden edistämiseksi, Työttömien Keskusjärjestö vaatii edelleen lisää investointeja, jotta kaikki työttömät saavat riittävästi palvelua.

 

Työelämäkokeilu

Työelämäkokeilua järjestettäisiin kokeilualueilla kaikille niille työttömille, jotka kuuluvat kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain piiriin. Työttömien Keskusjärjestö vastustaa uudistusta työelämäkokeilua periaatteellisista syistä.

Työttömien ohjaaminen ei-palkkasuhteiseen työelämäkokeiluun yrityksiin karenssien uhalla ei ole periaatteellisesti oikein, sillä näin yritys saa maksuttoman työntekijän ja työpanoksen, josta yrittäjä saa taloudellisen hyödyn, eli yksityinen taho hyötyy yleisen kustannuksella.

Lähtökohta on täysin erilainen yleishyödyllisissä yhdistyksissä, kunnissa tai säätiöissä, joissa mahdollinen työstä saatu hyöty kohdentuu yleiseen hyvään.

Esitetty ei-työsuhteinen työelämäkokeilumalli ei myöskään tue hallitusohjelmassa mainittua työn kannustavuuden lisäämistavoitetta. Selkeä heikennys nykyiseen kuntouttavan työtoiminnan malliin on myös se, ettei työelämäkokeiluun osallistuville enää maksettaisi matkakorvausta. Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että mikäli työelämäkokeilu toteutuu, niin siihen osallistuville maksetaan matkakorvaus.

Jos lisäksi esityksen mukainen ehto siitä, että työelämäkokeilun järjestäjän ollessa muu työnantaja kuin kunta (esim. järjestö tai säätiö), kunta ei maksaisi kokeilun järjestäjälle korvausta työelämäkokeilun järjestämisestä, toteutuu, tulee se vähentämään entisestään tarjolla olevia työelämävalmennuspaikkoja erityisesti kolmannella sektorilla. Työttömien Keskusjärjestö vaatii, että kuntien on voitava maksaa kokeilun järjestäjille korvausta työelämävalmennuksen järjestämisestä.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että parempi malli olisi kehittää työttömien sosiaaliturvaa siten, että he voivat työskennellä työttömyysetuuden suojaosaa hyödyntäen, niin että heille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Miksei tällaisia malleja kehitetty osana uudistusta? Tarkoitus on kuitenkin saada työttömät avoimille työmarkkinoille avoimiin työpaikkoihin – ei esim. väliaikaiseksi ilmaiseksi työvoimaksi yrityksiin.

 

Kokeilukulttuuri ja hyvät käytännöt

Hallitus toteuttaa nyt kokeilukulttuuria, josta hyvä esimerkki on aikaisempi työllisyyden kuntakokeilu. Siinä kunnat, te-palvelut ja kolmas sektori tekivät sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Tähän kokeiluun liittyy myös työvoiman palvelukeskus- eli TYP-järjestelmän perustaminen. Työttömien Keskusjärjestö hämmästelee, miksi tämä hyväksi todettu malli pitää nyt lakkauttaa.

Työttömien Keskusjärjestö pitää erityisen tärkeänä, että vastuu asiakasohjauksesta kannetaan kokeilun alusta loppuun, jotteivat työttömät jää tyhjän päälle. Hyvänä apuna tässä toimisi se, että pidettäisiin kiinni siitä osaamisesta, mitä esimerkiksi kunnissa, järjestöissä ja julkisella puolella on pitkäaikaistyöttömyyden hoidosta.

 

 

Helsingissä, kesäkuun 2. päivänä 2017

 

Työttömien Keskusjärjestö ry:n psta:

Eija Tuohimaa

Työttömien Keskusjärjestö ry:n hallituksen jäsen

Tiedote 02.06.2017, julkaisuvapaa heti

 

Työttömien Keskusjärjestö: Tiukka EI palkattomalle työelämäkokeilulle

Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa maan hallituksen kaavailemaa uudistusta, jossa nykyisen kuntouttavan työtoiminnan lain piiriin kuuluvat työttömät työnhakijat ohjattaisiin karenssin uhalla palkattomaan työelämäkokeiluun yrityksiin – jopa puolen vuoden ajaksi. Kokeilun myötä yritys saisi ilmaiseksi työntekijän ja hänen työpanoksensa ja siitä seuraavan taloudellisen hyödyn.

– Suunniteltu työelämäkokeilumalli ei tue hallitusohjelmassa mainittua työn kannustavuuden lisäämistavoitetta. Parhaana kannustimena työhön toimii palkka, jolla voi tulla toimeen ja elättää itsensä ja perheensä, sanoo Työttömien Keskusjärjestön edunvalvonnan puheenjohtaja Eija Tuohimaa, joka on tänään asiantuntijana antamassa järjestön lausunnon eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Satu Taavitsainen esittää, että parempi vaihtoehto olisi kehittää nykyistä työttömyysturvan suojaosaa siten, ettei lyhytaikaisen työn vastaanottamisesta aiheutusi turhaa paperisotaa, eikä uhkaa työttömyysturvan viivästymistä.

– Työttömät ihmiset ovat todella kyllästyneitä ainaisiin palkattomiin työkokeiluihin, työharjoitteluihin ja kursseihin, jotka eivät johda mihinkään. Näillä ilmaistöillä ei pysty itseään elättämään, eikä niistä kerry eläkettä. Palkkatukirahojen määrän lisääminen olisi ainoa oikea ja järjellinen vaikuttava toimenpide. Tällöin ihmiset pääsisivät oikeisiin töihin työehtosopimusten mukaisilla palkoilla, toteaa Taavitsainen.

– Voisiko hallituksen piiristä saada edes himpun verran auttamisenhalua ja myötätuntoa työttömiä ihmisiä kohtaan jatkuvan kepittämisen sijaan?, Tuohimaa kysyy.

 

Työttömien Keskusjärjestö ry (ent. TVY ry) on puolueeton työttömien edunvalvontajärjestö, joka tekee aloitteita työttömien oikeuksien turvaamiseksi ja työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi sekä ottaa kantaa, keskustelee ja vaikuttaa työttömien etuja koskevaan päätöksentekoon.

 

Lisätietoja:

Satu Taavitsainen
Puheenjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
satu.taavitsainen@eduskunta.fi
0440 905546

 

Eija Tuohimaa
Edunvalvontatyöryhmän puheenjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry
eija.tuohimaa@jstry.fi
040 5956504