LAUSUNTO: HE 124/2017 VP TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ RY

Arvoisa puheenjohtaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet,
Työttömien keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellusta aktiivimallista.

Aktiivimallin tavoitteena on kannustaa työttömiä nykyistä enemmän hakemaan töitä avoimilta työmarkkinoilta. Esityksessä pääasiallisesti ”ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettaisiin siten, että työttömyysetuus maksettaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivältä 4,65 prosentilla alennettuna, jos henkilö ei ole 65 edeltävän työttömyysetuuden maksupäivän aikana osoittanut aktiivisuutta olemalla työssä yhteen työssäoloehtoa kerryttävään kalenteriviikkoon vaadittavaa työaikaa tai ansainnut yritystoiminnasta vastaavaa tuloa taikka ollut viittä päivää työllistymistä edistävässä palvelussa mainitun 65 päivän aikana. Lisäksi ehdotetaan, että omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään.”

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ VASTUSTAA ESITYSTÄ AKTIIVIMALLISTA

Työttömien Keskusjärjestö ry vastustaa aktiivimallin toteuttamista, sillä kaikille työttömille ei ole tarjolla työpaikkoja, eikä palveluita, joten tosiasiallisesti työttömien perusturvaa leikataan tällä esityksellä. Työttömyysongelman ytimessä on tarjolla olevan työvoiman kysynnän puute, eikä esitysluonnos ota tätä huomioon.

Aktiivisesta työnhaustaan huolimatta kaikki työttömät eivät saa työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Lisäksi työttömillä palvelujen tarve on suurempi, mitä nykyisin pystytään järjestämään. Sekä kuntien, että järjestöjen kapasiteetti tarjota toimenpiteitä työttömille on rajallinen puuttuvien resurssien takia.
Aktiivimallin perusteluissa oletetaan, että työpaikkojen kysyntä todennäköisesti lisääntyy, kun työttömät pyrkivät välttämään työttömyysturvan leikkauksen. Mutta miten tämä näkyy työpaikkojen tai toimenpiteiden tarjonnassa? Hallitus ei ole kohdentanut tähän uudistukseen voimavaroja, jotta kaikille olisi tarjolla mahdollisuus välttää työttömyysturvan leikkaus.

On hyvä, että hallituksen esitykseen on tehty poikkeukset sairaus-, vanhempainpäivä- ja erityishoitorahan osalta. Hallituksen esitys ei silti kohtele työttömiä yhdenvertaisesti. Eri alueilla on vaihteleva määrä työpaikkoja ja palveluita tarjolla. Etenkin aktiiviset työttömät tulevat kokemaan mallin epäoikeudenmukaisena, jos aktiivisuuteen ei saada vastinetta. Valitusten määrä sekä epäluottamus julkiseen palvelujärjestelmään tulee kasvamaan.

Esityksessä ei myöskään arvioida, mitä sosiaalisia tai terveydellisiä vaikutuksia voi syntyä siitä, kun on itse aktiivinen ja palvelujärjestelmä entistä kovemmin rankaisee epäonnistumisesta. Jotkin työttömät työnhakijat kokevat jo nyt, että heitä syrjitään avoimilla työmarkkinoilla mm. ikänsä, kokemuksensa, vammansa, sairautensa, sukunimensä, seksuaalisen suuntautumisensa, sosiaalisen statuksensa tai ihonvärinsä takia. Se, että entistä enemmän sanktioidaan yksilöä siitä, ettei hän pääse töihin, vahvistaa mm. näistä ennakkoluuloista syntyviä rajoitteita.

Työttömien Keskusjärjestö ry ihmettelee, miten tämä esitys voi läpäistä Perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Perustuslain 19 § mukaan, ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Työmarkkinatuki on osa työttömien perusturvaa.

Tämän esityksen negatiivisimmat vaikutukset iskevät pahiten pitkäaikaistyöttömiin, koska mahdolliset leikkaukset kertautuvat ja vaikuttavat heidän toimeentuloonsa pitkällä aikavälillä. Osa näistä työttömistä joutuvat jo nyt täydentämään ruokajonoissa omaa toimeentuloaan. Euroopan Unionin sosiaalisten oikeuksien komitea on nuhdellut Suomea liian alhaisesta toimeentulosta ja tällä esityksellä siitä leikataan lisää.

Tällainen aktiivisuuteen perustuva työttömyysturvan malli olisi paremmin perusteltavissa, jos Suomessa olisi riittävän kattava palveluverkosto, jolla työnhakija todistettavasti voisi välttää leikkaukset ja työttömällä olisi subjektiivinen oikeus riittävään palveluun. Ongelmana on, ettei ole määritelty, millainen viiden päivän palvelu olisi tarkoituksenmukainen 65 päivän aikana. Kysymysmerkkinä on myös, miten nykyiset työllisyysmäärärahat mitoitettaisiin aktiivimallin mukaan.

Työttömien Keskusjärjestö ry,
Toiminnanjohtaja,
Jukka Haapakoski
050 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi

LAUSUNTO: HE 121/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

 

Arvoisa puheenjohtaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet,
Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitykseen HE 121/2017 vp.

Esityksessä ”ehdotetaan mutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä aloittamaan yritystoiminta. Ehdotetun lain mukaan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Työttömien alueellista liikkuvuutta tuettaisiin maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavus-tusta voitaisiin maksaa korotettuna muun muassa huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä:

Lakiesitys, jossa ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden ajan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta yritystoiminnan alkamisesta, on hyvä esitys.

Neljän kuukauden aikaraja sopii etenkin työttömille, jotka käynnistävät palveluyrityksen, jossa on heti tuotteet ja palvelut valmiina. Mutta esimerkiksi tuotekehitysyritykset vaativat pitempää kypsymistä. On tärkeää, että tunnistetaan näitä erilaisia tarpeita yrityspalveluissa. Aloite ei myöskään saa korvata starttirahaa.
On huomioitava, että kaikille työttömille ei sovi yritystoiminta. Myös yritystoiminnan edellytykset vaihtele-vat alueittain. Tarvitaan siis edelleen muita palveluita ja esimerkiksi riittäviä palkkatukimäärärahoja ja uraohjausta edistämään sellaisten työttömien työllistymistä, joilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Liikkuvuusavustuksen osa-aikatyötä koskevat uudistukset, sekä lapsikorotus ovat kannatettavia.

Liikkuvuusavustuksen perusteluissa todettiin, että lähes yhtä paljon hylätään liikkuvuusavustuspäätöksiä, mitä hyväksytään. On siis hyvä asia, että ehtoja muutetaan kattavammaksi. Hylkäyspäätösten kohdalla herää kysymys, ovatko hylkäyspäätökset johtaneet karensseihin tai muihin kielteisiin seuraamuksiin työttömille työnhakijoille?

Työttömyysetuudella mahdollistetun opiskeluoikeuden kaventaminen opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi.

Työttömien Keskusjärjestö ei suoraan ota kantaa uudistukseen, joka tähtää työttömyysturvalainsäädännön ja opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseen.

Kaikkien uudistusten tulee tähdätä siihen, että työttömyysturvalla opiskelu on aiempaa kannustavampaa ja helpompaa. Työttömyysjakso tulee nähdä etenevissä määrin mahdollisuutena täydentää osaamista tai opiskella uusi ammatti. Yli 30-vuotiaille jo työelämässä toimineille opintotuki tai opintolaina ei välttämättä ole riittävä turva opintojen aloittamiselle. Koulutettu työvoima on vankin turva rakennemuutoksen aiheuttamalle työttömyydelle.

Osana ammattiopintojen uudistamista, on tärkeä mahdollistaa myös ammattiopintoja työttömyysturvalla, jotta työttömät voivat täydentää osaamistaan vähintään yhtä hyvin puittein, mitä työvoimakoulutus on aiemmin mahdollistanut. On tärkeää seurata, kuinka kattavasti saavat näitä ammattiopintoja.

Pidämme myös tärkeänä, että palvelujärjestelmässä huomioidaan nykyistä paremmin ne alle 25-vuotiaat, jotka eivät ole työttömänä tai eivät opiskele. Jokaisen näiden nuoren palvelutarve täytyy olla tiedossa, vaikka he eivät olekaan minkään tukijärjestelmän piirissä (kts. Työttömyysturvalain 13 §).

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski @ tvy.fi

  • Työttömyyden Kriisikokous 2017 tunnelmakuvia © Antti Mutta
  • Lue Työttömyyden Kriisikokouksen esitelmöijien artikkelit TVYtteristä 4/2017
    • Leena Valkonen: Työttömyyden Kriisikokous: Oikeus työhön turvattava ihmisiä kunnioittavasti (sivut 6-7)
    • Sirpa Eklund: ”Se semmonen arvon tunne. Semmonen yhteiskunnan osanen. Ei mikään hiekanjyvä rattaissa” (sivut 10-11)
    • Kaisa Raittila: Hukuttava aalto aukeaa tieksi (sivu 27)

Työttömyyden Kriisikokous: Oikeus työhön turvattava ihmisiä kunnioittaen

Työttömyyden Kriisikokous kokosi 18.10. noin sata osallistujaa Alppilan kirkkoon Helsinkiin. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kallion seurakunta/Alppilan kirkko, Helsingin Työkanava HeTy ry, Uudenmaan Työttömien Yhdistysten Aluejärjestö UUTTA ry, Somaliland Seura ry ja Arete-verkosto ry. Päivään osallistui työttömiä ja työttömyyttä tuntevia asiantuntijoita. Pienryhmätyöskentelyssä kiteytettiin tämän hetken työttömyyden kuvaa.

Kokous esittää seuraavia toimia:

• Työttömille tarjottava palkkatöitä elämäntilanteet huomioiden.
• Työmarkkinatuen tasoa on nostettava työttömien toimeentulon turvaamiseksi.
• Palkkatukimäärärahoja on lisättävä ja kohdennettava pitkäaikaistyöttömyyden purkamiseen.
• TE-palveluiden resursseja on lisättävä ja uudistettava siten, että työttömiä palvellaan kumppaneina ihmisarvoa kunnioittaen, ei ainoastaan toimenpiteiden kohteina. Työllisyyspalveluissa tulee arvioida myös asiakkaiden kokonaishyvinvointi.
• Mikäli valinnanvapautta lisätään työllisyyspalveluihin, työttömille turvataan asiakasseteli, jolla työtön voi valita palvelutoimittajansa.
• Valtion budjettiin on korvamerkittävä rahaa yrityksille, joiden erityinen tehtävä on pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistäminen (vrt. Ruotsin Samhällen-malli).
• Kirkon on lisättävä työllisyystoimiin panostamista.
• Ulosoton järjestelmää on uudistettava. Suojaosa on nostettava 900 euroon.
• Vähävaraisten asuntotuotantoa on lisättävä.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski
050 577 2580
jukka.haapakoski @ tvy.fi

Ideologisesti työtön!

Ideologisesti työtön Ossi ei olisi voinut keksiä ulostulolleen parempaa ajankohtaa. Syksy on kohta pimeimmillään, vettä sataa ja kiireet painavat varmaan jokaista työssäkävijää. Mitä ajattelen Ossista, jonka mielestä on ok elellä vuosikaudet yhteiskunnan tuilla?

Ossi ei varmaankaan ole ainoa työtön, joka ajattelee näin, mutta Ossin kaltaiset työttömät ovat ainakin vielä pieni vähemmistö. Suurin osa haluaa töihin ja joutuu käymään katkeroittaviakin taisteluja, että pääsee Suomessa töihin.

On selvää, että ihmisille työ on välttämätöntä ja ilman työtä elintasomme olisi huomattavasti heikompi. Ilman maanviljelijöitä, lääkäreitä, siivoojia, kauppiaita, logistiikan työntekijöitä jne. emme tulisi toimeen. Se, että osa voi siirtää rahansa veroparatiiseihin, ei oikeuta ketään jäämään työn ulkopuolelle, koska kumpikin ajattelu on yhteiskunnalle rappiollista.

Ossi kertoi olevansa onnellinen ja elämän päämääränä on itsensä kehittäminen. Saako työtön olla onnellinen? Onko meidän yhteiskunnassamme niin kovat arvot, ettei työtön voi rehellisesti sanoa olevansa onnellinen?

Jos työtön hakee töitä, kehittää itseään, ammattitaitoaan ja muulla toiminnallaan kantaa kortensa kekoon, työttömällä on ihan sama oikeus onneen kuin muillakin kansalaisilla. Markkinatalous synnyttää työttömyyttä. Jos hyväksymme markkinatalouden, hyväksymme työttömyyden.

Työttömillä on samanlainen oikeus ihmisarvoon kuin kenellä tahansa Suomessa asuvalla ihmisellä. Työttömyys ei ole pysyvä status. Ei voi tietää, vaikka Ossi joskus luo jotain, josta on kaikille hyötyä ja iloa. Lähiyhteisölleen hän on varmasti ollut iloksi ja avuksi.

Niiden, jotka moralisoivat Ossin valintaa, on myös hyvä muistaa, että Ossin on täytynyt luopua paljosta siitä kulutuksesta, jota länsimaissa pidetään normaalina. Tämä sama kulutus on todistettavasti syynä maapalloa kohdanneisiin ekokatastrofeihin.

Jos halutaan välttää sitä, että yhteiskunnassa Ossin arvot valtaavat enemmän tilaa, etenkin nuorten joutilaisuuteen on tartuttava ajoissa. Ossillekin olisi ollut varmasti hyväksi, jos olisi valmistunut ja saanut hyviä kokemuksia töistä. Miksi Ossin annettiin pudota pois kelkasta? Ossin ajatukset eivät kypsy yhdessä yössä.  Kaikille nuorille täytyisi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tarjota se tuki, jolla päästä työn syrjään kiinni.

Se, että Ossi voi kehittää itseään, eikä ole ajautunut vaikkapa jengirikolliseksi, on hyvä asia. Jos ihmiset ajetaan nurkkaan ilman vaihtoehtoja, siitä ei hyvä seuraa.

Työttömyyden Kriisikokous pidetään 18.10.2017 Alppilan Kirkossa Helsingissä. Tervetuloa keskustelemaan! Kaisa Raittilan avauspuheenvuorossa kysymme ”kenen kriisi työttömyys on?”

Jukka Haapakoski
Työttömien Keskusjärjestö ry

HE 121/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Arvoisa puheenjohtaja ja valiokunnan jäsenet,
Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitykseen HE 121/2017 vp

Esityksessä ”ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen tarkoituksena on kannustaa työttömiä aloittamaan yritystoiminta. Ehdotetun lain mukaan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työnhakija saisi mainitulta ajalta työttömyysetuutta yritystoiminnan estämättä. Jos työnhakijalla olisi tuloa yritystoiminnasta, tulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Työttömien alueellista liikkuvuutta tuettaisiin maksamalla liikkuvuusavustusta myös osa-aikatyöhön, jonka työaika on keskimäärin alle 18 tuntia viikossa. Lisäksi liikkuvuusavustusta voitaisiin muiden edellytysten täyttyessä maksaa, jos työn aloittaminen edellyttää osallistumista työhön liittyvään koulutukseen. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa korotettuna muun muassa huoltovelvollisuuden ja erityisen pitkien työmatkojen perusteella.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä:

Lakiesitys, jossa ei arvioitaisi neljän ensimmäisen kuukauden ajan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta yritystoiminnan alkamisesta, on hyvä esitys.

Neljän kuukauden aikaraja sopii etenkin työttömille, jotka käynnistävät palveluyrityksen, jossa on heti tuotteet ja palvelut valmiina. Mutta esimerkiksi tuotekehitysyritykset vaativat pitempää kypsymistä. On tärkeää, että näitä erilaisia tarpeita tunnistetaan yrityspalveluissa. Aloite ei myöskään saa korvata starttirahaa.
On huomioitava, että kaikille työttömille ei sovi yritystoiminta. Myös yritystoiminnan edellytykset vaihtelevat alueittain. Tarvitaan siis edelleen muita palveluita ja esimerkiksi riittäviä palkkatukimäärärahoja ja uraohjausta edistämään sellaisten työttömien työllistymistä, joilla ei ole mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi.

Liikkuvuusavustuksen osa-aikatyötä koskevat uudistukset, sekä lapsikorotus ovat kannatettavia.

Liikkuvuusavustuksen perusteluissa todettiin, että lähes yhtä paljon hylätään liikkuvuusavustuspäätöksiä, mitä hyväksytään.

On siis hyvä asia, että ehtoja muutetaan kattavammaksi. Hylkäyspäätösten kohdalla herää kysymys, ovatko hylkäyspäätökset johtaneet karensseihin tai muihin kielteisiin seuraamuksiin työttömille työnhakijoille?

Työttömyysetuudella mahdollistetun opiskeluoikeuden kaventaminen opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi

Työttömien Keskusjärjestö ei suoraan ota kantaa uudistukseen, joka tähtää työttömyysturvalainsäädännön ja opintotukilainsäädännön yhdenmukaistamiseen.
Toteamme, että on tärkeää mahdollistaa opiskelu työttömyysturvalla. Osana ammattiopintojen uudistamista, on tärkeä mahdollistaa myös näitä opintoja työttömyysturvalla, jotta työttömät voivat täydentää osaamistaan vähintään yhtä hyvin puittein, mitä työvoimakoulutus on aiemmin mahdollistanut. Tätä on syytä seurata.
Pidämme myös tärkeänä, että palvelujärjestelmässä huomioidaan nykyistä paremmin ne alle 25-vuotiaat, jotka eivät ole työttömänä tai eivät opiskele. Jokaisen näiden nuoren palvelutarve täytyy olla tiedossa, vaikka he eivät olekaan minkään tukijärjestelmän piirissä (kts. Työttömyysturvalain 13 §).

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi

HE 106/2017 vp, Työ- ja elinkeinojaosto, 11.10.2017 Työttömien Keskusjärjestö ry: Lausunto talousarvioon 2018

Arvoisa puheenjohtaja ja valiokunnan jäsenet,
Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Talousarvioon 2018. Työttömien Keskusjärjestön mielestä:

 

Työttömyysturvan aktiivimalli täytyy kumota, tai muuttaa siten, ettei se tosiasiallisesti leikkaa työttömien perusturvaa.

Työttömyysturvan aktiivimallin soveltamisessa suurin ongelmana on, että kaikille työttömille ei ole mahdollista järjestää toimenpiteitä, jos heille ei löydy töitä avoimilta työmarkkinoilta. Näiltä työttömiltä, jotka eivät etene töihin tai toimenpiteisiin, vaikka haluaisivat edetä niihin, leikataan työttömyysturvaa. Työttömyysturvan aktiivimalli tulee herättämään tyytymättömyyttä, joka heijastuu palveluissa monin tavoin negatiivisesti.

Aktiivimalli ei huomioi eri asemassa ja elämäntilanteessa olevia työttömiä. On työttömiä, joilla voilla voi olla sairaus- tai vamma, mutta he eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä. Nämä ihmiset eivät tilanteensa takia voi ottaa tarjottua paikkaa vastaan. Maan eri alueilla työllisyys ja toimenpiteet vaihtelevat suuresti. Aktiivimalli asettaa ihmiset siten eriarvoisiin asemiin.

Koska aktiivimallissa heikennetään kaikista heikoimmassa asemassa olevien työttömien perusturvaa, Työttömien Keskusjärjestö ihmettelee, miten esitys on läpäissyt perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Pienenkin rahasumman menettäminen on suuri ongelma, kun on kysymys minimitulosta. Työmarkkinatukea korotettiin viimeksi noin 6 vuotta sitten, ja paineet sen kasvattamiselle ovat lisääntymässä. Euroopan sosiaalioikeuden komitea on päätöksissään todennut perusturvamme liian alhaiseksi.

Aktiivitoimiin mitoitettu aika on jo nyt monen työttömän kohdalla liian lyhyt. Palkkatuen määrän vähentymisen johdosta, palkkatukitoimenpiteiden pituus on lyhentynyt 6 kk. Aiemmin palkkatukea saattoi riittää jopa 24 kk, jos oli osatyökykyinen. Palkkatukipaikkoja on muutenkin liian vähän kolmannella sektorilla (kts. alle).

 

Palkkatuen 3 000 henkilötyövuoden katto talousarviossa täytyy poistaa ja palkkatuen määrää kolmannelle sektorille on lisättävä.

Kolmannen sektorin palkkatuen, eli 65 % työajan 100 % korvaukselle on asetettu 3000 henkilötyövuoden katto. Palkkatukimäärärahat joko loppuvat kesken vuoden, tai palkkatukea saavat vain työllisyyspoliittisella hankkeella olevat työnantajat ja/tai palkkatuen kesto on mitoitettu lyhyeksi 6 kk pituiseksi.

Kolmannen sektorin palkkatuen käytön lisäämiselle on vahvat perusteet. Tutkimusten mukaan työllisyysmäärärahoihin panostaminen on taloudellisesti kannattavaa etenkin silloin, kun talous kohenee, koska silloin yrityksissä on kysyntää myös reservityövoimalle. Pitkäaikaistyöttömät tutkitusti työllistyvät paremmin valmennuksen tai palkkatukityön jälkeen.

Palkkatuki kolmannella sektorilla on pääosin yleishyödyllistä toimintaa, ja työmarkkinoille monin tavoin valmentavaa. Lisäksi kolmannen sektorin yleishyödyllisestä työstä hyötyy laajemmin lähiyhteisö. Työttömien ruokalat, kirpputorit, kierrätyskeskukset, lähipalvelut, kuten esimerkiksi kaupan kassien kuljettaminen liikuntarajoitteisille, satunnaiset siivous-, ja kuljetuskeikat ovat monelle iso apu. Lisäksi palkkatuella palkataan ohjaajia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Palkkatuki aktivoi paljon laajemman joukon työttömiä kuin sen yksittäisen palkatun ihmisen.

Palkkatukea kompensoidaan etenkin kunnissa kuntouttavalla työtoiminnalla. Työttömien Keskusjärjestössä kiinnitettiin huomioita siihen, että kuntouttavan työtoiminnan määrät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta keskimääräisten päivien määrä on vähentynyt 125:sta vuonna 2015 – 70 päivään vuonna 2017. Tämä on in-dikaattori siitä, että kuntouttavan työtoiminnan laatu on heikkenemässä.

Rahan puute ei ole hyvä peruste olla panostamatta kolmannen sektorin palkkatukeen. Hallitukselta oli sitomatta lehtitietojen mukaan 150 miljoonaa euroa syyskuussa 2017.

Palkkatuen katto 3000 htv:n katto kuvattu talousarviossa 32.30.51 seuraavasti ”3) lain 7 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkatuen maksamiseen siten, että vuoden kuluessa on keskimäärin työllistettynä enintään 3 000 henkilöä. Tältä momentilta ja momenteilta 33.20.50, 33.20.51 ja 33.20.52 yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä ilman lomarahaa saa olla yhteensä enintään 1 800 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi korvataan enintään sitä vastaava lomaraha.”

Palkkatuen käyttäminen on hyvää työllisyyspolitiikkaa. Tilastoissa näkyvän äkillisen pitkäaikaistyöttömyyden laskun taustalla on talouden kasvun sijaan pääasiassa Lex Lindström sekä 3 kuukauden haastattelut, jossa monen kohdalla on käynyt ilmi, että työttömyyden päättyminen on yksinkertaisesti jäänyt tilastoimatta. Työnhaku oli ennen voimassa vain 3 kuukautta ja työttömän täytyi se itse uusia. Silloin TE-hallinnon tilastot olivat luotettavampia. Miksi Kela ja TE-toimisto eivät pidä toisiaan ajan tasalla?

 

Talousarviossa tulee seurata työttömien lakisääteisen terveydenhoidon tarjoamista

Vuodesta 2011 Työttömillä on ollut oikeus lakisääteiseen terveystarkastukseen Terveydenhuoltolain 13 § mukaan. Kuntien velvollisuus tarjota työttömille lakisääteinen terveystarkastus tulee ottaa seurantaan, jotta nähdään, saavatko työttömät riittäviä terveyspalveluita. Tutkitusti työttömien terveys on valtaväestöä heikompi.

 

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja