TIEDOTE: Keskustelu järjestöjen palkkatuen 3000 henkilön katosta on avattu

Kaksi työministeriä ja työttömien edustajat kohtasivat:
Keskustelu järjestöjen palkkatuen 3000 henkilön katosta on avattu

Työttömien Keskusjärjestö ry ja Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry vetosivat tänään työministeri Jari Lindströmiin järjestöjen palkkatukityöllistämisen lisäämiseksi ja kehittämiseksi.

Keskustelussa pohdittiin palkkatuen vaikuttavuutta työllisyyden edistämiseen. Palkkatukityö toimii keskeisesti ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi Jyväskylässä toimiva JST ry on sitoutunut 50 henkilön palkkatukityöllistämiseen kuukaudessa. Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaan mukaan kokemukset ovat olleet hyviä.
– Työttömät ovat osallistuneet mm. palkkatukityöhön sekä oppisopimuskoulutukseen ja sijoittuneet siitä edelleen avoimille työmarkkinoille. Palkkatuen katto on vaikeuttanut ja estänyt työttömien työllisyyspolkujen rakentamista ja sijoittumista työmarkkinoille.

Työttömien Keskusjärjestö esitti huolensa tulevasta maakuntauudistuksesta ja kasvupalvelulaista. Miten jatkossa voidaan järjestää laadukkaita, pitkäkestoisia ja asiakaslähtöisiä työllisyyspalveluita?
– Huolemme on, osaavatko kunnat ja maakunnat käyttää sosiaalisia kriteereitä hankintojen kilpailutuksissa ja tilata riittävän laadukkaita työllisyyspalveluita. Pelkällä hinnalla kilpailu laskee palveluiden tasoa, joka on nyt jo nähtävissä, painottaa toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Entinen työministeri, kansanedustaja Lauri Ihalainen yhtyy työttömien yhdistysten palkkatukihuoleen. On perusteltua, että palkkatuella tuetaan ensisijaisesti työllistymistä ns. avoimella sektorilla, mutta 3000 henkilön katon asettaminen järjestöjen palkkatuen käytölle ei ole perusteita.
– Poistetaan järjestöjen palkkatuen käytön 3000 henkilön katto tai sen rajoja nostetaan niin, että kolmannen sektorin toimijat voisivat tukea vaikeammin työllistettävien paluuta työmarkkinoille. Ajatus siitä, että toimijoille määritellään laadullisia, tuloksiin pohjautuvia kriteereitä on selvittämisen arvoinen, Ihalainen sanoo.

Työministeri Jari Lindström sanoi ymmärtävänsä työttömien yhdistysten esittämiä huolia ja totesi, että ehdotuksia tarkastellaan valmistelutyössä.

 

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 577 2580,
jukka.haapakoski@tvy.fi
Toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa, Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry, 040 5956 504, eija.tuohimaa@jstry.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, Työttömien Keskusjärjestö ry, 044 717 7277, leena.valkonen@tvy.fi

Työttömyys tuntuu – osallistu Suomi 100 kirjoituskampanjaan!

Työttömien yhdistykset ja järjestöt keräävät työttömien ajatuksia ja tuntemuksia runo- tai tarinamuodossa. Miten työttömään suhtauduttiin 100 vuotta sitten ja nyt? Onko ympäristön suhtautuminen muuttunut? Onko työttömänä helpompi olla nyt?
Samalla pohditaan työllisyyttä Suomen itsenäisyyden aikana: mikä on muuttunut vai onko mikään?

Tarinoita kootaan kansien väliin ja esitetään ympäri Suomea eri estradeilla 29.12.2017 klo 18.00.

Työttömien Keskusjärjestö ry kannustaa kaikkia työttömiä tarttumaan kirjoituskampanjaan ja tuomaan ajatukset ja kokemukset työttömyydestä esille omalla kirjoitustyylillä. Tarinan tai runon pituus on enintään kaksi A4-liuskaa tekstiä normaalilla rivivälillä. Kirjoitukset tulee lähettää joulukuun loppuun mennessä osoitteeseen levetoimi@gmail.com.

Kirjoituksia voi lähettää myös paperilla osoitteella: Työttömien Keskusjärjestö, Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki. Kuoreen merkintä Suomi 100 kirjoituskampanja.

Kirjoituksen voi laittaa nimimerkillä. Laita yhteystietosi mukaan mahdollista yhteydenottoa varten.

Hankkeen on käynnistänyt Lempäälän-Vesilahden työttömät ry yhteistyökumppaneineen. Tarinat ja runot kootaan ensi vuoden alkupuolella yhteiseksi julkaisuksi, kuvaksi sata vuotiaan Suomen työllisyydestä ja työttömyydestä.
Kampanjaan liittyen Työttömien Keskusjärjestö kannustaa jäsenyhdistyksiään ja muita organisaatioita järjestämään tilaisuuksia 29.12.2017 klo 18.00, joissa ollaan Suomi 100 vuotta -teeman mukaisesti Yhdessä kuullen oman alueen tarinoita ja runoja työttömyydestä.

Omasta tilaisuudesta voi ilmoittaa Työttömien Keskusjärjestön nettisivuilla olevalla lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.tvy.fi>tapahtumat>Suomi 100 Työttömyys tuntuu.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Työttömien Keskusjärjestö ry, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi
Puheenjohtaja Jaana Uotila, Lempäälän-Vesilahden työttömät ry, 040 9620 975, levetoimi (@) gmail.com
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, Työttömien Keskusjärjestö ry, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tvy.fi

 

Asia: HE 150/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta

Arvoisa puheenjohtaja ja lakivaliokunnan jäsenet,

Työttömien Keskusjärjestö kiittää mahdollisuudesta lausua ulosottoon liittyvien kannustinloukkujen purkamisesta. Hallitus on käynnistänyt erittäin tärkeän uudistuksen. Ulosoton piirissä todettiin olevan yli 40 000 työtöntä. Jos halutaan nostaa työllisyysastetta pohjoismaiselle tasolle, tämän ryhmän kannustinongelmiin tulee puuttua. On muutoinkin kansalaisten etu, että ulosottoon menevien velkojen määrää pyritään hillitsemään ja vähentämään, koska kokonaisuudessaan kohtuuttomaksi kasvaneet ulosottovelat vähentävät kansanlaisten ostovoimaa ja työnteon kannustavuutta.

HE 150 ehdotetaan seuraavaa:

”Esityksessä ehdotetaan ulosottokaaren muuttamista ulosottoon liittyvien työllistymisen kannustinloukkujen purkamiseksi. Vähintään vuoden ajan työttömyysetuutta saaneet ulosottovelalliset olisivat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden pituiseen lykkäykseen palkan ulosmittauksesta, jos he ovat tulorajaulosmittauksen piirissä. Muiden velallisten osalta ulosottomies voisi myöntää lykkäystä enintään neljäksi kuukaudeksi.” ”Lykkäys kestäisi puolet työsuhteen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Tämä tarkoittaa, että lykkäyksen enimmäiskesto pitenisi kahdella kuukaudella nykyisestä.”

”Esityksessä ehdotetaan myös, että luonnollisen henkilön säännönmukaisesta elinkeinotulosta voitaisiin jättää ulosmittaamatta pääsäännön mukaista viittä kuudesosaa suurempi määrä sen perusteella, että velallinen ryhtyy elinkeinon-harjoittajaksi pitkän työttömyyden jälkeen.”

Työttömien Keskusjärjestö pitää esitystä kannatettavana. Ulosottovelan ulosmittaaminen vasta 6 kuukauden jälkeen voi kannustaa hakemaan pitkäaikaisempaa työtä.

Lakiesitys vaikuttaa osin keskeneräiseltä. Mitä tapahtuu, jos määräaikainen 12 kuukauden työsuhde keskeytyykin koeajalla? Joutuuko työsuhteensa keskeyttänyt henkilö maksamaan tuloistaan jälkikäteen ulosottoon osan kertyneistä tuloistaan, kun työtä on kestänyt esimerkiksi 4 kuukautta? Lisäksi perusteluissa annettiin paisuteltu kuva mahdollisista menetetyistä tuloista, jos ulosoton suojaosuus nousee 900 euroon. Esityksen mukaan näin ”17 000 velallista jäisi kokonaan ulosoton ulkopuolelle”. Olisikohan asia todella näin?

Esitys on sellaisenaan riittämätön, ja on nyt tärkeää, että työtä jatketaan laajemmassa asiantuntijakokoonpanossa, jotta voidaan toteuttaa laajempia uudistuksia. Velallisten ja työttömien ääntä on tärkeä myös kuulla tässä yhteydessä.

Työttömien Keskusjärjestö esittää, että:

1. Ulosoton suojaosa korotetaan 900 euroon ja luodaan porrastettu aina työhön kannustava malli. Nykyinen esitys laski varsin suppealla tavalla, miten suojaosan nostaminen vaikuttaa. Tarvitaan monipuolisempi tarkastelu, jossa kaikki ulosoton kannustavuuselementit otetaan huomioon. Periaatteina tulee olla, että aina kannattaa tehdä työtä ja velka saadaan asiallisen suuruisena perittyä takaisin. Lisäksi on huomioitava, että ulosoton suojaosa on jäänyt alle työmarkkinatuen tason, vaikka se on aiemmin ollut korkeampi. Miksi näin?

2. Uudistukselle on varattava riittävästi rahaa, koska porrastetun korotetun suojaosan rakentaminen lyhyellä aikavälillä lisää suoria kustannuksia. Kuitenkin kokonaiskustannusarvioissa pitää huomioida, että ulosottojärjestelmän ylläpitäminen on erittäin kallis, vaikka se synnyttää myös verotuloja. Kaksi kolmasosaa oikeus-päätöksistä liittyy velkomiseen. Ulosoton viranomaisten palkat (lakimiehet, pankkien ja ulosottoviranomaisten toimihenkilöt, velkaneuvojat, sosiaaliviranomaiset jne.) ovat suhteellisen suuret, ja esimerkiksi monien työttömien velat koostuvat suhteellisen pienistä laskuista kuten puhelin-, sähkölaskut, vuokrarästit jne. joita nämä asiantuntijat selvittävät.

Kun ihmiset pääsevät töihin ulosottovelasta huolimatta, syntyy se kansantaloudellinen hyöty, että työttömän töihin pääsy kasvattaa verotuloja. Lisäksi he vapautuvat osittain maksuihin liittyvistä huolista, ja sillä saattaa olla muita sosiaalisia ja terveydellisiä hyötyjä. Näitäkin hyötyjä tulee tulevissa selvityksissä huomioida ja tasapainottaa mahdollisten suorien lisäkustannusten arvioinnissa.

3. Ulosoton velasta täytyy ensin lyhentää pääoma ja sitten vasta korko. Nyt lyhennetään ensin korkoja ja sitten vasta pääomaa. Osan ulosotossa olevien tulot ovat niin pienet, ettei se riitä pääoman lyhentämiseen, ja siten velka jää roikkumaan. On kohtuuton ajatus, että viivästyneistä maksuista rakennetaan poikkeuksellisen kannattavaa yritystoimintaa, koska tämä yritystoiminta ei tuota yhteiskunnalle merkittävää hyötyä. Ulosotto- ja laajemmin velkomisjärjestelmien funktiona on haitallisen ilmiön estäminen ja korjaaminen. Tarkoituksenmukaista on, että rahaliikenne toimii, ja velat maksetaan ajallaan ja jos velkaa ei saa maksettua, niin mahdollisimman nopeasti puututaan tilanteeseen, etteivät ongelmat kertaannu.

4. Velkajärjestelyyn pääsemisen kynnystä tulee madaltaa. Kaikkien kuntien sosiaalitoimessa ei ole esimerkiksi velkaneuvonnan asiantuntemusta tarjolla. Jotta yhä useampi hakija osaa hakeutua velkajärjestelyn piiriin, voitaisiin esimerkiksi lakisäädöksellä vaikuttaa siten, että laskuihin tulee aina laittaa velkaneuvonnan valtakunnallinen puhelinnumero, jonne voi soittaa ja saada apua, jos ei pysty maksamaan laskujaan ajallaan.

5. Viivästyskorot ovat liian korkeita. Viivästyskorko ei ole suhteessa lainan korkoihin. Lain mukainen viivästyskorko on 7,0 % EKP:n koron päälle. Jos ihmisille tulee esim. äkillisiä terveys- tai muita ongelmia, ja laskut jäävät hoitumatta, tästä voi syntyä pysyviä velkakierteitä.

6. Pikavippilainaehtoja tulee kiristää. Edelleen pikavipit ovat ongelmana, vaikka korkoja on kiristetty. Nyt erilaisten maksujen seurauksena pikavippien todelliset kustannukset voivat nousta kohtuuttomiksi suhteessa velan määrään.

7. Ennaltaehkäiseviin toimiin täytyy panostaa nykyistä enemmän. Viimesijainen perusturva on liian matala. Yllättävät kustannukset saattavat houkutella työttömiä ottamaan pikalainaa, jonka maksuun ei ole riittävää varmuutta. Työmarkkinatuen korottaminen auttaisi tähän ongelmaan.

8. Ulosottovelan kestoa täytyy lyhentää 15 vuodesta esimerkiksi 10 vuoteen.

9. Uuden alun periaate tulee ottaa käyttöön ja muokata lainoista henkilökohtaisia. Jos velkoja ei voi maksaa, niiden täytyy antaa vanhentua. On täysin kohtuutonta, että vielä näinäkin aikoina 90-luvun laman velat ovat joidenkin suomalaisten maksettavana.

10. Miten huomioidaan tilanteet, jossa ulosottovelallinen on rikoksen uhri, ja joutunut siitä syystä velalliseksi?

Työttömien Keskusjärjestö ihmettelee, miksei kansanedustajien toimenpidealoitteen ”ylivelkaantuneiden auttamiseksi ja velka-armahduslain säätämiseksi” kaikkia ehdotuksia ole huomioitu ulosottoselvityksessä.

Työttömien Keskusjärjestön puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi

Twitter: jugetstu

 

Palkkatukien viivästyneet maksatukset tuottavat suuria ongelmia työttömien yhdistyksille

Työttömien Keskusjärjestö ry jäsenyhdistyksineen on erittäin huolestunut TE-toimistojen myöntämien palkkatukien maksuviiveistä. Vuonna 2015 perustettu KEHA-keskus on hoitanut maksatuksia yhdistyksille jopa useiden viikkojen viiveellä. Yleishyödyllisellä periaatteella toimivien yhdistysten taloudelle maksatusten viivästyminen on aiheuttanut erittäin suuria vaikeuksia.

Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-keskus voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Maksatuksista huolehtiva KEHA-keskus on valtakunnallinen, verkostomaisesti toimiva ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto.

Toiminnanjohtaja Eira Varonen Tohmajärven Nurkka ry:stä kertoo, että heillä palkkatukimaksut alkoivat viivästyä keväästä alkaen.
– Palkat on maksettava ajallaan ja rahat on jostain saatava. Palkkatukilaisten palkkasumma on suurimmillaan ollut 10 000-15 000 euroa kuukaudessa. Olemme yhdistyksenä toimittaneet hakemukset ajallaan ja maksun viivästys on ollut suuri järkytys. Viivästyneet maksatukset ovat keskeinen puheenaihe Pohjois-Karjalan alueen työttömien yhdistyksissä, siitä kärsivät kaikki.

Kajaanin Työvoimayhdistyksen puheenjohtaja ja Työttömien Keskusjärjestön hallituksen jäsen Eero Salonen hämmästelee myös syntynyttä tilannetta.
– Palkkatukimaksatukset alkoivat meillä viivästyä keväästä alkaen. Olemme joutuneet kehittämään ”vippaskonsteja” selvitäksemme tilanteesta. Lainaakin on jouduttu ottamaan kaupungilta.

Palkkatukien maksatuksessa on alueellisia eroja. Varsinais-Suomen työttömien yhdistyksistä kerrotaan, että alkuhankaluuksien jälkeen KEHA-keskuksen maksatukset ovat sujuneet tänä vuonna suurin piirtein ajallaan. Tosin palkkatukiraha alueelta loppui keväällä, joten palkkatukityöläisiäkään ei ole ollut entiseen malliin.

Maksujen viivästykset ovat jopa kaataneet yhdistyksiä. Sipoon työttömien yhdistys joutui lopettamaan toimintansa vuoden 2015 lopulla, kun palkkatukimaksatukset viivästyivät, Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski harmittelee.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitusta lisäämään KEHA-keskusten resursseja, että perusmaksut saadaan hoidettua viiveettä, painottaa keskusjärjestön puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Taavitsainen. Hän on tehnyt tänään työministerille asiasta kirjallisen kysymyksen.
– KEHA on maksajavirasto, mutta lopullinen vastuu kokonaisuudesta on työministerillä ja hänen on otettava vastuu siitä, että valtion maksuvelvoitteet hoidetaan asianmukaisesti.

Maksatukset alkoivat viivästyä, kun tehtävä siirtyi ELY-keskukselta KEHA-keskukselle. Kun ELY-keskus hoiti tehtävää, maksuissa oli korkeintaan 10 päivän viive. Taloudellinen epävarmuus heijastuu heikentävästi kaikkeen yhdistysten ylläpitämään työllisyyttä edistävään toimintaan, Haapakoski tiivistää.
– Viranomaiset tunnistavat ongelman ja ovat huomioineet viivästysten aiheuttamat vaikeudet yhdistysten perustoimintaan. Mutta heille ei ole vieläkään osoitettu riittäviä resursseja tehtävän hoitamiseen.

 

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tvy.fi
Työttömien Keskusjärjestö ry:n puheenjohtaja Satu Taavitsainen, 044 090 5546, satu.taavitsainen@eduskunta.fi

Toimintatonnit jäsenyhdistyksille – hae nyt!

STEAn muuttuneiden käytäntöjen vuoksi jäsenyhdistysten tulee toimittaa Toimintatonni 2018 -hakemukset keskusjärjestön toimistolle 9.11.2017 mennessä. Myöhässä tulleita hakemuksia ei käsitellä.

Toimintatonnia voivat hakea kaikki ne keskusjärjestön jäsenyhdistykset, joilla ei ole muuta STEAn avustusta. STEAlta on anottu Toimintatonneja varten 25.000 euroa. Jäsenyhdistykset voivat hakea avustusta virkistystoiminnan kehittämiseen (esimerkiksi jäsenille avoimet kulttuuritapahtumat, luontoretket yms.), matkustamiseen (virkistysretket, koulutukset tai TVY:n aluekokoukset) sekä toimintojen ylläpitämiseen (tietokoneet, teleliikenne). Avustusta ei voi käyttää yhdistysten liiketoimintojen kustannuksiin eikä toimitilojen korjaamiskuluihin.

Jäsenyhdistysten käyttöön siirrettävistä avustuksista tehdään kustakin STEAn kanssa siirtosopimus. Avustusten kustannukset pitää kohdistua vuodelle 2018.

Keskusjärjestön hallitus valitsee avustettavat yhdistykset avointen hakemusten perusteella. Hakemuksesta tulee käydä ilmi:

1) mihin avustusta käytetään + budjetti,

2) yhteyshenkilö sekä

3) tilinumero.

Toimintatonni maksetaan jälkikäteen hyväksyttyjen kuittien mukaan.

 

Lisätietoja
Juha Keränen, järjestösihteeri
Puh. 040 547 7090, juha.keranen@tvy.fi
Työttömien Keskusjärjestö ry, Rahakamarinportti 3 A, 3. krs, 00240 Helsinki