Neste ja Ponsse julkaisivat joulukuussa 2017 videon, joka keräsi klikkauksia bensakorttikampanjaa varten. Videoa klikattiin yli 2 000 000 kertaa ja hyväntekeväisyyspottiin kertyi 40 000 euron edestä bensarahaa. Neste ja Ponsse halusivat lahjoittaa bensakortteja työttömille työnhakijoille työllistymisen edistämiseen. Kukin arvonnan voittaja sai 1000 euron arvoisen bensalahjakortin ja sitä voi käyttää vuoden 2018 loppuun saakka.

Suomi jaettiin kahdeksaan alueeseen ja Työttömien Keskusjärjestö ry arpoi 40 voittajaa. Voittajille ilmoitettiin henkilökohtaisesti.

Neste hoitaa arpajaisten arpajaisveron.

Onnea kaikille voittajille ja kiitos kilpailuun osallistuneille!

 

Arvonnan suoritti Työttömien Keskusjärjestö ry:n varapuheenjohtaja Lea Vallius. Arvonnan virallisina valvojina toimivat Työttömien Keskusjärjestö ry:n viestinnän asiantuntija Leena Valkonen sekä Terveydeksi-hankkeen terveyspalveluohjaaja Ulla-Maija Kopra. Arvonnan videoi ja editoi Työttömien Keskusjärjestö ry:n järjestösihteeri Juha Keränen.
  • Palautelomake
  • Palautelomake

Palkkatuki- ja työkokeilukäytännöt ovat tiukentuneet vuoden 2018 alusta lähtien. Palkkatukimäärärahoja on jaossa entistä vähemmän ja siksi myös palkkatukien myöntämiskriteerit ovat kiristyneet.

TEM:n uudet linjaukset palkkatukeen ja työkokeiluun löytyvät yllä olevasta diasarjasta. Diat löytyvät myös TE-toimiston verkkosivuilta taidonpolku.fi (suora linkki) ja www.te-palvelut.fi (tulee ilmeisesti myöhemmin).

Uudenmaan TE-toimisto piti infotilaisuuden 25.1. Pasilassa tuetun työllistymisen palvelulinjan kehittämispäällikkö Eija Lappalaisen kutsusta.

Välityömarkkinoilla on paljon töitä, jotka eivät johda jatkuvaan työllistymiseen. Siksi tämän vuoden palkkatuki- ja työkeiluissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota yksilön poluttumiseen työmarkkinoille. Työnhakijan jatkopolutus työn jälkeen on palkkaamiskriteereiden keskipisteessä.

Palkkatuen myöntämisessä harkitaan, miten asiakkaan jatkosijoittumista tuetaan. Tarjotun työn tulee vastata avoimien työmarkkinoiden tehtäviä. Palkkatuen myöntäminen lähtee aina henkilön ammatillisen osaamisen parantamisesta ja avoimille työmarkkinoille sijoittumisen tukemisesta tai koulutukseen ohjaamisesta (poikkeuksena yli 60 vuotiaat, jotka ovat olleet työttömän vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä).

57–60-vuotiaat ovat työllistämisvelvoitteisia eli heille palkkatuen saa automaattisesti. Alle 57-vuotiaille se on harkinnanvarainen. (laki työllistämisvelvoitteesta)

Palkkatuki voi käytännössä olla 60 vuotta täyttäneen, vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleen kohdalla pysyvä, koska palkkatuki voidaan myöntää uudestaan ilman tukijaksojen väliin jäävää työttömyyttä. (yrittajat.fi)

Palkkatukipäätös tehdään aina vastuuhenkilön kanssa kasvokkain käydyn keskustelun perusteella.

Työnantaja pyrkii parantamaan vaikuttavuutta tarjoamalla työn ohella muita osaamista kehittäviä palveluja, esim. oppilaitos- ja yritysyhteistyön avulla. Työntekijä saa yksilövalmennusta tai muuta jatkopoluttamisen vahvaa tukea, jonka vaikuttavuudesta on näyttöä. Työnantajalla tulee olla tuotteistettu palvelu tai toimintamalliin kuuluu yksilöllinen osaamisen kehittäminen.

Palkkatuen myöntäminen vamman tai sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimisto arvioi vamman tai sairauden olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentavan työttömän työnhakijan tuottavuutta tarjolla olevassa työssä.

Yhdistykselle, säätiölle, ja rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin palkatuen määrä on enintään 12 kk 100 %, niistä palkkakustannuksista, jotka vastaavat 65 % työaikaa, kun työllistetään 24/28 kk työttömänä ollut. Tuen maksimimäärä kuukaudessa on 1800 euroa.

100 % palkkatuella on vuosittainen kiintiö. 8 henkilötyövuotta (htv) per yhdistys. Kokomaassa kiintiö on 3000 htv ja esim. Uudellamaalla se on 495 htv. Kun 100 % kiintiö on käytetty, aletaan tarjota 50 % palkkatukea. Sähköiset palkkatukipäätökset luvataan annettavaksi 10 arkipäivässä.

 

Toiminnan kehittäminen

Palkkatuettu työ ja työkokeilu eivät ole sosiaalisen kuntoutumisen palveluja. Välityömarkkinoille kehitetään työpaikkoja tai -tehtäviä niin, että työtehtävien kuvaukset ja työtehtävät ovat mahollisimman hyödyllisiä työntekijän hakiessa avoimille työmarkkinoille. Työtodistuksesta on käytävä selkeästi ilmi, millaista työtä työntekijä on työssään tehnyt.

Toimintaan pyritään ottamaan käyttöön jokin toiminnan vaikuttavuusmittari (esim. Valtakunnallisen työpajayhdistys TPY ry:n kehittämä Sovari).

Palkkatukituetun työn päätyttyä tulee täyttää TE-toimiston asiakaskohtainen palautelomake ja se lähetetään TE-toimistoon viikon sisällä palkkatuetun työn päätyttyä. Lomake toimitetaan paperisena asianomaisille palkkatukipäätöksen mukana. Lomakkeen voi tulostaa saa myös Uudenmaan TE-toimiston verkkosivuilta (sivun oikeassa marginaalissa linkin Työnantajan palautelomake 100 % palkkatukityöstä takana). Samalta TE-toimiston sivulta löytyvät yhteystiedot (tässä tapauksessa Uudenmaan alueen toimijoille). Diasarjan lopussa esitellään kyselylomake kuvin.

 

Työkokeilu

Työkokeilu on tarkoitettu ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selvittämiseksi. Henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai kyseessä on ammatin tai alan vaihto tai yrittäjäksi ryhtyminen.

Työkokeilu voi kestää maksimissan 6 kuukautta samalla työnantajalla. Työnhakijalla voi olla yhteensä maksimissaan 12 kuukautta työkokeiluja eri työntajilla. Laskuri nollaantuu, kun työnhakija on ollut yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukautta työttömänä. Alle 25-vuotiailla laskuri nollaantuu 3 kuukauden jälkeen.

Työkokeilun järjestäjällä on velvollisuus huolehtia työkokeiluun osallistuvan ohjauksesta ja valvonnasta koko työkokeilun ajan. Työkokeilun järjestäjä ei saa siirtää sopimuksesta johtuvia velvotteita muulle taholle.

Työkokeilija ei kuulu työkokeilupaikan järjestäjän työterveyshuollon piiriin. TE-keskus on vakuuttanut työkokeilijan.

Työkokeilijan kanssa tehdään sopimus lomakkeelle TEM682. Työkokeilun poissaoloista täytetään lomaketta TEM691.

Myös työkokeilusta tulee antaa lopuksi arvio tehdystä työstä.

 

Juha Keränen
Järjestösihteeri
Työttömien Keskusjärjestö ry

Työttömien Keskusjärjestö kannustaa työttömiä osallistumaan aktiivimallin vastaiseen mielenilmaukseen

Työttömien Keskusjärjestön hallitus kokoontui tänään ja kehottaa kaikkia työttömiä osallistumaan aktiivimallin vastaiseen mielenilmaukseen. Mielenilmaus järjestetään Helsingissä Senaatintorilla PE 2.2.2018 KLO 11-13.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen  mukaan työttömien työnhakijoiden huoli aktiivimallista on perusteltu ja aito. Aktiivimalli on epäoikeudenmukainen työttömyysturvan leikkaus ja sen vuoksi laki tulee kumota. Tilalle tulee rakentaa kunnollinen ihmisten työllistymistä tukeva malli. Julkisiin työllisyyspalveluihin ja investointeihin on panostettava, jotta työttömyyden syihin ja työttömien tarpeisiin voidaan aidosti tarjota toimivat ratkaisut.

– Tarvitaan palkkatukirahaa, palveluja, koulutusta ja järjestöjen arvostamista ja niihin työllistämistä sekä lisää henkilökuntaa työvoimatoimistoihin. Pelkät nettipalvelut eivät työttömiä auta, sanoo Taavitsainen.

Työttömien keskusjärjestön hallituksen mielestä työnteko on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Suomen perustuslain mukaan ihmisillä on oikeus työhön. Tämä velvoittaa maan hallitusta luomaan työpaikkoja, joissa työstä maksettavalla palkalla ihmiset pystyvät elättämään itsensä ja perheensä.

Suomen työttömyys ei ole työttömien vika, vaan seuraus epäonnistuneesta talous- ja työllisyyspolitiikasta. Vaadimme suunnanmuutosta leikkauslinjaan ja työttömien toimeentulon heikentämiseen 2.2. mielenilmauksessa. Tulkaa kaikki mukaan!

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tvy.fi
Työttömien Keskusjärjestö ry:n puheenjohtaja Satu Taavitsainen, 044 090 5546, satu.taavitsainen@eduskunta.fi

Palkansaajakeskusjärjestö SAK järjestää 2.2. mielenilmauksen Helsingissä aktiivimallin perumiseksi. Työttömien Keskusjärjestö kannustaa kaikkia työttömiä työnhakijoita ja kansalaisia osallistumaan mielenilmaukseen.

Tilaisuuden ajantasainen tieto löytyy tapahtuman Facebook-sivuilta.

Aktiivimallin kumoamista koskevan kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa netissä osoitteessa Kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730.

Työttömien Keskusjärjestö ry on lausunnoissaan vastustanut aktiivimallia.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski perustelee osallistumista YouTube-videolla: Katso video klikkaamalla tätä linkkiä.

 

 

 

Aktiivimalli tuli KIKY:stä huolimatta – mitä tekee SAK?

SAK:n hallitus kokoontuu tänään 15.1.2018 mm. pohtimaan mahdollisia toimia aktiivimallin kumoamiseksi. Aktiivimallia pidetään epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Sitä vastustava kansalaisaloite on kerännyt yli 120 000 allekirjoitusta. Se leikkaa työttömien perusturvaa ja on siten selvästi kilpailukykysopimuksen vastainen toimenpide. Mahdolliset SAK:n toimet voisivat olla mielenilmaus tai lakko.

SAK on toiminut työttömyysturvan puolustamisen osalta keskusjärjestöistä kaikista ryhdikkäimmin. Se ei suostunut edes neuvottelemaan kilpailukyvyn vastaisista toimenpiteistä. On erittäin mielenkiintoista seurata, miten johdonmukaisesti SAK toimii tässä nyt.

Hetemäen työryhmän työstä, jonka lopputulos aktiivimalli oli, on tihkunut tipottaista tietoa julkisuuteen. Ilmeisesti aktiivimalli oli kaikista esillä olleista malleista kaikista miedoin, jos jotain ankaruusasteikkoa nyt tässä kaivataan.

Ongelmana on tietysti se, että perustat tuollaiselle mallille ovat mädät. Ensinnäkin, miksi hallitus ensin lisää työttömyysturvan omavastuupäiviä, ja nyt säästetään samat lisätyt omavastuupäivät ja esitellään, että tässä on nyt porkkanana säästetty jotain?

Miksi ylipäätään on olemamassa työttömyysturvan omavastuupäivä (omavastuuaika)? Mikä omavastuu työttömällä todellisuudessa on, kun hän joutuu työttömäksi? Varmaankin suurin syy joutua työttömäksi on määräaikaisen työsuhteen loppuminen. Harva työllinen voi itse vaikuttaa kovinkaan paljon siihen, jatkuuko määräaikainen työ, kun määräaika on mennyt umpeen. Ammattiyhdistysliike neuvottelee palkkaehdoista ja työsopimukseen liittyvistä ehdoista työntekijän puolesta. Harva työntekijä voi kovin paljon vaikuttaa näihin. Miksi siis on työttömyysturvan omavastuupäivä?

Parempi nimitys työttömyysturvan omavastuupäiville olisi työttömyysturvan säästöpäivät, jos ei sitten puhuta suoraan julkisten varojen ”hulluista säästöpäivistä.” Täytyy muistaa, että tällaiset keinotekoiset omavastuupäivät toimivat myös negatiivisena kannustimena ottaa vastaan lyhytaikaista työtä. Alin mahdollinen viisi omavastuupäivää työmarkkinatuesta tarkoittaa jo 162 euron menetystä työttömälle. Työttömyysturvan omavastuupäivät osaltaan negatiivisena kannustimena muiden mukana voivat vaikuttaa siihen, haluaako joku työtön luopua työttömyysstatuksestaan. Suurempi ongelma on varmaan kuitenkin palkkatodistusten viiveet, työttömyysturvakassojen käsittelyajat ja pelko, että joutuu olemaan kokonaisen kuukauden työttömänä ilman tuloja.

Mätä on myös tapa, jolla aktiivisuusmalli kannustaa. Mitään positiivista kannustinta mallissa ei ole. Oletetaan, että jossain piilossa häämöttää ”piilotyöpaikka.” Ehkä jollekin tässä on jokin ahaa-elämys, mutta suurin osa työttömistä pohtii ihan itsenäisesti näitä ”piilotyöpaikkoja.” Tuskinpa käsite on kovin suuri uutinen työttömälle, joka on saanut ensimmäisen työnhakukurssinsa.

Käytännössä aktiivimalli on työttömyysturvan leikkuri, jos työtön ei onnistu työllistymään, hankkimaan yritystuloa tai olemaan julkisten palveluiden toimissa. Kannustinmalli olisi ihan erilainen, jos olisi rakennettu leikkausten sijaan jokin palkkiomalli, jos esim. pitkäaikaistyötön itsenäisesti onnistuu hankkimaan työpaikan.

Jotain positiivista aktiivimallikeskustelusta on seurannut. Keskustelu on edennyt julkisten palveluiden riittävyyteen. Istuva presidentti Sauli Niinistö kommentoi nasevasti nojaten sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoihin, että jos palvelua on saatavilla työttömille, niin kritiikin pohja putoaa pitkälti pois. Iltalehden toimittaja Kreeta Karvalan mukaan Tanskassa käytetään yli 10 kertaa enemmän julkisiin työllisyyspalveluihin kuin Suomessa. Koska aktiivimallia on verrattu Tanskaan, tässä on suomalaisille politikoille hyvä vertauskohta ja tavoitetaso.

Pääministeri Juha Sipilä on myös kommentoinut julkisesti ja vedonnut yrittäjiin, että järjestäisivät nyt näitä lyhyitä keikkoja työttömille. Hyvä niin. Ongelma tässä vertauksessa on tietysti, että yrittäjien suopeuteen vedotaan, mutta työttömiltä vaaditaan tuloksia lakikirjaa hersyttäen. Olisiko aika vaatia yrityksiltä lailla, että on järjestettävä TES:n mukaisia töitä kaikille työttömille?

Mutta nyt katseet ovat SAK:n hallituksen päätöksissä. Seuraako poliittisia toimia jo nyt vai jääkö SAK odottamaan seuraavaa ”hullutusta” eli omaehtoisen työnhaun mallia, jossa työttömiä velvoitetaan hakemaan kerran viikossa töitä 60 karenssipäivän uhalla.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
Työttömien Keskusjärjestö ry

Katso: 11.1., Iltalehti vertasi: Suomen aktiivimallissa on kyse uhasta – Tanskassa työttömälle maksetaan 90 prosenttia vanhasta palkasta, Kreeta Karvala: 

Nesteen ja Ponssen Finlandia-video saavutti yli kaksi miljoonaa katselukertaa – lahjoitus suomalaiselle
työlle kasvoi 40 000 euroon

Neste ja Ponsse julkaisivat itsenäisyyspäivän 2017 kynnyksellä Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden ja suomalaisen työn kunniaksi uuden version Jean Sibeliuksen säveltämästä Finlandia-hymnistä. Kampanjalla yritykset halusivat tukea konkreettisesti suomalaista työtä. Työttömien Keskusjärjestö ry on kampanjan virallinen kumppani.

Vuoden 2017 loppuun mennessä video keräsi eri kanavissa yhteensä yli kaksi miljoonaa katselukertaa, minkä johdosta Neste kaksinkertaisti alkuperäisen suomalaiselle työlle tarkoitetun lahjoituspotin 40 000 euroon. Lahjoitussumma jaetaan arpomalla kampanjaan ilmoittautuneiden työttömien kesken bensaetukortteja. Kampanjan lahjoitus ja arvonta tehdään helmikuussa 2018.

Työttömien Keskusjärjestö kiittää lämpimästi yhteistyökumppaneita ja kaikkia kampanjaan osallistuneita.