Voimaa vertaisuudesta – hae pitkäaikaistyöttömille suunnatulle lomalle

Työttömien Keskusjärjestö ja Maaseudun Terveys- ja lomahuolto järjestävät yhteistyössä tuetun loman pitkäaikaistyöttömille Imatran Kylpylässä 27.5.-1.6.2018. Loma sisältää majoituksen kahden hengen huoneissa, ruokailut ja monipuolisen ohjelman. Loman omavastuuhinta on 50 euroa.

Loma on tarkoitettu ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille, mutta mikäli tilaa jää, myös mahdolliset puolisot huomioidaan. Mukaan mahtuu 20 henkilöä, joten toimi nopeasti. Lomatukihakemus tulee jättää 27.3.2018 mennessä sähköisellä lomakkeella, joka avautuu tästä.

Lisätietoja:
tiedottaja Sirpa Otava 040 567 0628, sirpa.otava (at) mtlh.fi
suunnittelija Mia Kalpa 040 455 7067, mia.kalpa (at) mtlh.fi

Työttömien Keskusjärjestö vaatii työttömien terveyspalveluihin tasa-arvoisempaa kohtelua

Työttömien Keskusjärjestön hallitus vaatii asiakasmaksulain 11 pykälän tulkintaa asiakkaiden hyväksi. Asiakasmaksulain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätyn maksun voi alentaa tai jättää perimättä, jos henkilöllä ei ole maksukykyä. Käytännöt asiakasmaksulain tulkinnassa vaihtelevat suuresti kunnissa ja kuntayhtymissä. Useimmiten alennusta asiakasmaksuihin ei saada, vaan kunnissa kehotetaan hakemaan maksuihin toimeentulotukea.

Työttömillä ja vähävaraisilla on isoja ongelmia terveydenhuollon maksuista selviämisessä. Kelan selvitysten mukaan sairaalamaksuja, terveyskeskuskäyntejä ja muita terveydenhuollon tasamaksuja maksettiin toimeentulotuesta suoraan laskuttajille noin 15 000 kappaletta kesäkuussa 2017. Keskimääräinen laskun hinta oli 70 euroa. Lisäksi toimeentulotuen saajille itselleen on maksettu tämän lisäksi maksusitoumuksena esimerkiksi lääkkeitä ja muita terveydenhoitomenoja. Toimeentulotuki on lain mukaan viimesijainen taloudellinen tuki asiakkaalle eli muut etuudet tai toimeentulon keinot tulisi olla ensisijaisia.

Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteisen Terveydeksi-hankkeen haastatteluissa on todettu, että asiakasmaksulain 11 pykälää ei kunnissa ja kuntayhtymissä sovelleta asiakkaiden eduksi. Hanketyöntekijöiden saaman palautteen mukaan, esimerkiksi apteekkilaskun omavastuuosaan tukea hakenutta on kehotettu apteekissa menemään kirpputorille myymään tavaroita.

Terveydeksi-hankkeen työntekijät ovat myös todenneet, että työttömät jättävät menemättä terveyspalveluihin, erityisesti suun terveydenhuoltoon, koska heillä ei ole varaa maksaa maksuja. Esimerkiksi ientulehdukset voivat hoitamattomana aiheuttaa sydänsairauksia ja ovat siksi riski työkyvylle. Hoitamattomina edenneet sairaudet aiheuttavat paljon lisäkuluja yhteiskunnalle. Moni myös jättää ostamatta elintärkeät lääkkeet vähävaraisuuden vuoksi. Hanketyöntekijät ovat käynneillään ohjanneet useita henkilöitä päivystykseen hakemaan lääkkeitä, koska tilanne on edennyt henkeä uhkaavaksi lääkkeiden puuttumisen vuoksi.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Satu Taavitsainen vaatii kuntia ottamaan asiakasmaksulain 11§ tulkinnan käsittelyyn kuntapolitiikassa ja tekemään lain sovellusohjeet siten, että asiakkaan etu toteutuu.

– Me, jotka työttömien parissa olemme, pidämme tätä maksuasiaa tärkeimpänä sote-uudistuksen asiana. Sote-uudistuksen yhteydessä on hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne Suomessa kokonaan. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansalaisten saatavilla täytyy olla palveluita, eivätkä ne saa maksujen takia jäädä saamatta. Eli on ehdottoman tärkeää, etteivät asiakasmaksut ole työttömille esteenä palvelujen käytölle ja aiheuta köyhyyttä, perintää ja ulosottoa.

– Kuntien ja kuntayhtymien tulee myös lopettaa maksamattomien asiakasmaksujen myyminen kansainvälisille härskejä toimintatapoja käyttäville perintäyhtiöille. Vuosittain liki 400 000 ulosotto-asiaa tulee valtakunnan voudille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen vuoksi. Tämä on järkyttävä tilanne. Hallituksen on toimittava, jotta ihmiset eivät luisu ulosottoon vain välttämättömien terveydenhoitokulujen takia, Satu Taavitsainen painottaa.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Satu Taavitsainen, 044 090 5546, satu.taavitsainen@eduskunta.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tvy.fi
Terveydeksi-hanke, hankepäällikkö Katriina Lehtovaara,045 699 4234, katriina.lehtovaara@tvy.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen@tvy.fi

 

Kasvupalveluseminaari: Työtä vailla maakuntamallissa

Keskiviikkona 21.2.2018 pidetyn ns. kasvupalveluseminaarin: Työtä vailla maakuntamallissa -Työmarkkinoilla tukea tarvitsevien palvelut seminaariaineistot ovat luettavissa verkkosivuillamme.

Tilaisuuden avasi kansanedustaja, Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Satu Taavitsainen. Puhujina olivat erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz työ- ja elinkeinoministeriöstä, asiantuntija Robert Arnkil Arnkil Dialogues`sta, kehittämispäällikkö Erja Lindberg kuntaliitosta, muutosjohtaja Markus Sovala Uudenmaan maakuntaliitosta, kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, Vates-säätiöstä sekä toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Keskusjärjestöstä.

Paneelikeskusteluun kolmannen sektorin roolista tulevaisuudessa osallistuivat kehittämispäällikkö Jukka Lindberg Vates-säätiöstä, toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa Jyvässeudun työllistämisyhdistys – JST ry:stä, toiminnanjohtaja Risto Tolonen Kaarinan Pajamestarit ry:sta sekä puheenjohtaja Kimmo Kumlander Valmennus- ja sosiaalipalveluyhteisöjen yhdistys Oktetti ry:stä. Tilaisuuden juontajana toimi toimittaja Tiina Merikanto.

Tilaisuuden esitykset löytyvät verkkosivuiltamme tämän linkin kautta. Sivuille tulee myös videotallenne tilaisuudesta.

”Ei tänne näin työpaikkoja saada” – Miten työllisyys nostetaan jaloilleen?

Työttömien Keskusjärjestö teki tammikuussa 2018 jäsenyhdistyksilleen kyselyn mm. työttömien kokemuksista työllistämisestä. Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski esitteli tuloksia tänään Profession järjestämässä Työllistäminen 2018 koulutustilaisuudessa.

Mitkä ovat työttömien kokemukset työllistämisestä? Esteenä työllistymiselle työttömät työnhakijat kokevat mm. iän, pitkän työttömyyden, heikon suomen kielen taidon, työmarkkinatilanteen, koulutuksen puutteen, terveydentilan ja ohjauksen puutteen.

Hyödyt työttömien yhdistyksestä ja siellä tapahtuvasta toiminnasta ovat kyselyn mukaan mm. sosiaalinen kanssakäyminen, päivärytmi ja virkistyminen, joutuu lähtemään kotoa pois, kannustava ohjaus, uuden oppiminen, oma-aloitteisuus paranee, sosiaali- ja terveyspalvelut, perheen talouden kohentuminen, työkokemus, identiteetti ”en tunne itseäni niin pitkä-aikaistyöttömäksi”, motivaatio, ilmainen ateria,
”mielenterveys säilyy” ja ICT-tuki.

Kyselystä ja se tuloksista lisää oheisessa diaesityksessä:

Professio 15.2.2018_JH

Kyselyyn vastanneita oli 158, joista 59 miestä ja 99 naista. Heistä 65 oli kuntouttavassa työtoiminnassa, 35 palkkatuella, 43 työkokeilussa ja 13 jossain muussa työllisyyttä edistävässä toiminnassa. Vastanneiden ikä oli keskimäärin 44 vuotta. Työttömyyden kesto oli 1 kuukaudesta 5 vuoteen. 19 henkilöällä työttömyyden kesto oli yli 5 vuotta.

Työttömälle mahdollisuus vaikuttaa aktiivitoimiin

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on pohdittu työttömyyden taustalla olevia syitä. Osa keskustelijoista näkee työttömyyden syyt rakenteissa ja yksinkertaisesti siinä, että sopivaa työtä ei ole tarjolla. Toinen päälinja on ollut löytää syitä kannustinloukuista ja työttömien alhaisesta motivaatiosta hankkia töitä.

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan sitä, mitkä asiat vaikeuttavat vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työelämään osallistumista heidän itsensä arvioimana. Pohdintojen taustalla on Työterveyslaitoksella kehitetyn, vastaajan omaan arvioon perustuvan työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän, Kykyviisarin, tulokset. Pääasiassa Kykyviisariin ovat vastanneet työttömät, osatyökykyiset ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat.

Varsinaisten työ- ja toimintakyky -kysymysten lisäksi Kykyviisarissa on kysymys, jossa vastaaja voi arvioida työllistymistään vaikeuttavia tekijöitä. Syyt on eritelty työn tarjontaan, koulutuksen ja osaamisen puutteeseen, taloudelliseen tilanteeseen, työmotivaatioon ja työhalujen vähenemiseen, perhetilanteeseen, työ- ja toimintakykyyn liittyviin ongelmiin, töihin liikkumisen vaikeuksiin, rikosrekisteriin tai huumausainemerkintöihin sekä päihteisiin ja muihin riippuvuuksiin liittyviin tekijöihin.
Vastaaja arvioi omalta osaltaan syiden merkittävyyttä asteikolla ”vaikuttaa erittäin paljon” – ”ei lainkaan” ja ”en osaa sanoa”. Lähdimme selvittämään vuoden 2017 loppuun asti kertyneestä Kykyviisari-aineistosta, kuinka paljon edellä mainitut syyt vaikeuttivat työelämään osallistumista. Käytettävissämme oli 3 479 palautettua vastausta, joista 2 798 vastaajaa ilmoitti olevansa työttömänä. Työttömänä olevista vastaajista 86 % ilmoitti olevansa ilman ammatillista tutkintoa, 12 % suorittaneensa ammatillisen tutkinnon tai kurssin ja 2 % kertoi suorittaneensa vähintään opistotasoisen tutkinnon.

Kuvio 1. Yleisimmät työelämään osallistumista vaikeuttavat syyt työttömyyden keston (vuosia) mukaan

Työmahdollisuuksien puute vaikeuttaa eniten työelämään osallistumista

Kuvassa 1 näkyy neljä yleisintä työelämään osallistumista vaikeuttavaa syytä työttömien itsearvioimana. Tärkeimmäksi työttömyyden taustasyyksi arvioinneissa nousee työmahdollisuuksien puute. Vastaajista 72 % koki työmahdollisuuksien puutteen vaikeuttavan heidän työelämään osallistumistaan. Huomioitavaa kuitenkin on, että joka kuudes ei osannut arvioida työntarjonnan merkitystä työelämään osallistumiselleen (kuva 1). Terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät ongelmat koetaan myös varsin merkittävinä työllistymistä vaikeuttavina syinä. Yli viisi vuotta työttömänä olleista 76 % arvioi niiden vaikeuttavan työelämään osallistumistaan vähintään jonkin verran. Koulutuksen ja osaamisen puute nousi vastauksista esiin tärkeänä syynä. Alle vuoden työttömänä olleista 68 % ja yli viisi vuotta työttömänä olleista liki 72 % vastaajista koki koulutuksen tai osaamisen puutteen merkittäväksi tai ainakin jonkin verran työelämään osallistumista vaikeuttavaksi syyksi.

Alle vuoden työttömänä olleista 56 % koki työmotivaation vähenemisen merkittävänä tai ainakin jonkin verran työelämään osallistumista vaikeuttavana syynä. Yli viisi vuotta työttömänä olleille syy oli merkittävä tai ainakin jonkin verran vaikeuttava 64 %:lla vastaajista. Ikäryhmien välillä ei ollut eroja alentunutta työmotivaatiota tarkasteltaessa. Työttömyyden kestolla ja sukupuolella oli yhteys alentuneen työmotivaation esiintymiseen. Miehistä suurempi osuus koki työmotivaation alentuneen kuin naisista. Pidempään työttömänä (yli 5 vuotta) olleista suurempi osuus koki työmotivaationsa heikentyneen verrattuna vähemmän aikaa työttömänä olleisiin. Kykyviisariin vastanneiden koulutustaso oli siis alhainen, terveydentila koettiin huonoksi ja tämän yhteisvaikutuksen myötä ilmeisemminkin työllistymisen mahdollisuudet kaventuvat.

Toimintakyvyllä on merkitystä palveluiden vaikuttavuuteen

Kelan tutkimus teetti keväällä 2017 Taloustutkimus Oy:llä puhelinhaastattelu-tutkimuksen, jonka kohderyhmänä olivat Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat asiakkaat (vastaajia oli 1 000 henkilöä). Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusturvan varassa elävien työttömien taloudellinen tilanne ja toimeentulo sekä työttömien oma käsitys kokemastaan hyvinvoinnista ja työllistymisuskosta. Tutkimuk-sen mukaan usko uudelleentyöllistymiseen riippui koetusta työkyvystä ja työttömyyden kestosta sekä työnhakuaktiivisuudesta. Tutkimuksessa todettiin myös, että pitkään työttömänä olleiden usko työllistymisestä hiipui, eikä työvoimapoliittisiin toimiin osallistuminen parantanut uskoa uudelleentyöllistymiseen.

Työvoimapoliittisiin toimiin ei siis luoteta. Merkittävää oli myös kohderyhmän kokema huono terveys. Tutkimuksen tuloksena todettiinkin, että työllistymisen turvaamiseksi ja työllistymisuskon vahvistamiseksi tarvitaan paljon laaja-alaisempia kuntoutuksen ja terveydenhuollon toimenpiteitä. Lue lisää Kelan arkisto.

Samansuuntaisia tuloksia ja suosituksia esitti Kirsi Lappalainen väitöskirjatutkimuksessaan (2017), joka koski työttömien terveystarkastuksia. Lappalaisen mukaan terveydenhuollon ja työvoimahallinnon välille tarvitaan yhä tiiviimpää verkostoyhteistyötä. Resursseja tulisi kohdistaa erityisesti niihin työttömiin, jotka kokevat terveydentilansa ja työkykynsä alentuneen. Lappalainen esitti perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä, ja varhaista puuttumista työkyvyn ongelmiin työttömäksi jäävien henkilöiden kohdalla. Lisäksi työttömien terveystarkastusten tulisi olla säännöllisiä. Palvelutarpeen arviointiin tarvitaan työkaluja, jotta työttömän kuntoutustarpeisiin päästäisiin vastaamaan mahdollisimman varhain. Lue lisää uef.fi.

Yksilöllisyys huomioon aktiivitoimissa
Työttömyyteen pyritään pureutumaan erilaisin aktivoinnin keinoin. Esimerkkinä tästä toimii vuoden 2018 alusta voimaan tullut ns. aktiivimalli, jossa työttömän tulee osallistua 18 h aktiivitoimiin aina jokaista 65 päivän tarkasteltua työttömyyspäivärahajaksoa kohden. Jos ei osallistu, työttömyyspäivärahaa alennetaan.

Moni työtön kokee työ- ja toimintakykynsä alentuneeksi, sekä osaamisensa ja koulutuksensa vanhentuneeksi. Tässä selvityksessä merkittävää oli, että joka kuudes vastaaja ei osannut arvioida, miten työmahdollisuuksien puute on yhteydessä hänen työelämään osallistumiseensa. Nämä syyt yhdistettynä pitkittyneen työttömyyden kanssa vievät uskon työllistymiseen, ja työelämä vaatimuksineen koetaan saavuttamattomana.

Tanskassa, josta aktiivimalliin on haettu vaikutteita, yhtä työntekijää kohden on n. 12 asiakasta. Suomessa työntekijää kohden on 166 asiakasta. Kohtaamiset eivät siis Suomessa voi olla kovin yksilöllisiä tai tiheitä. Työttömyyteen kehitettävät ratkaisut, tukitoimet tai kannusteet, eivät saisi olla näennäisiä, vaan yksilöiden vahvuuksiin keskittyviä, heidän osaamistaan sekä toimintakykyään ja sen kautta työmarkkina-asemaansa parantavia. Euroopan sosiaalirahaston hankkeissa ympäri Suomea kehitetään uusia työkaluja ja -tapoja vastata työttömyyteen. Varsin usein ne sisältävät asiakkaiden tiivistä tapaamista ja kasvokkaista kohtaamista sekä ohjaamista. Näin toimien päästään kiinni asiakkaiden vahvuuksiin, omiin mielenkiinnon kohteisiin ja voidaan keskittyä heidän tilannettaan parantaviin toimiin, huomioiden myös alueelliset erot. Näin työelämän vaatimukset realisoituvat.

Aktiivisuuden osoittamisen tavat tulisi suunnitella ja toteuttaa perustuen yksilön lähtökohtiin ja toimintaympäristöön. Toiminnan kirjon tulisi olla laaja, ja työttömän tulisi saada itse vaikuttaa siihen. Koska työttömät kokevat terveydentilansa alentuneen, aktiivitoimiin pitäisi sisällyttää myös terveydentilan selvitystä, hoitoa ja kuntoutusta. Kuntoutuksen uudistamiskomitea suosittelee, että työttömien hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn arviointia varhennettaisiin ja tehostettaisiin. Kuntoutukseen pääsyä tulisi tarkastella yksilöllisesti sekä työttömyyden että työkyvyttömyyden keston perusteella. Lue lisää valtioneuvoston julkaisut.

Tähän päästäisiin työvoimahallinnon, terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden yhteistyöllä. Työttömällä ja osatyökykyisellä tulisi olla enemmän mahdollisuuksia niin lääkinnälliseen kuin ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen myöntöperusteita tulisi alentaa, ja erityisesti koulutukseen pitäisi panostaa.

Kirjoittajat:
Kirsi Unkila, erityisasiantuntija
Kalle Lautala, erityisasiantuntija
Matti Joensuu, erikoistutkija
Minna Savinainen, erikoistutkija
Työterveyslaitos