Työttömien Keskusjärjestö pelkää, että maakuntauudistus koituu järjestötoiminnan tuhoksi!

 

Työttömien Keskusjärjestön edustajat ovat tällä viikolla tavanneet eri eduskuntaryhmien kansanedustajia edunvalvontakierroksellaan.

Akuuteimmat työttömien yhdistysten ongelmat liittyvät maakuntauudistuksen valmisteluun. Kolmannen sektorin arvokasta yleishyödyllistä järjestötoimintaa ei ole huomioitu uudistusta tehdessä riittävästi.

– Tärkeä ydinkysymys on, jos sote ja työllisyyspalvelut siirtyvät maakuntiin, mikä rooli kunnilla on jatkossa työllisyyden sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä? Useat kunnat ovat jo ryhtyneet leikkaamaan järjestöille myönnettäviä avustuksiaan, sanoo Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.

Työttömien Keskusjärjestö pelkää, että säästöt koituvat järjestötoiminnan tuhoksi. Miten tulevat maakunnat tiedostavat yleishyödyllisen toiminnan merkityksen. Yhdistykset tarvitsevat rahaa ja resursseja voidakseen toimia hyvinvoinnin edistäjinä.

– Nyt on aika tehdä valtakunnallinen kartoitus siitä, miten kunnat ovat tukeneet yleishyödyllisiä järjestöjä, jotta maakunnilla on oikeat tiedot käytössään, kun ne puolestaan rakentavat tulevaa palveluverkostoaan, painottaa Haapakoski.

Maakuntauudistukseen liittyvien ongelmien lisäksi keskusjärjestöä huolettaa työllisyyden edistämisessä palkkatuen määrärahakatto järjestösektorille. Se vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien pääsyä työllisyyspolun alkuun. Lisäksi pitkäaikaistyöttömille on muutenkin liian vähän tarjolla työmahdollisuuksia.

Keskusjärjestö haluaa säilyttää budjetissa työllisyyspoliittisen avustuksen.
Keskusjärjestö nosti huolina esiin myös julkisten TE-palveluiden yksityistämisen ja aktiivimallin ongelmat. Näitä tulee tarkastella työttömän työnhakijan näkökulmasta.

Kaikki eduskuntaryhmät ottivat vastaan tarjouksen kuulla kentän ääntä työllisyysasioissa. Keskusteluissa on ollut rakentavaa vuoropuhelua.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski
050 577 2580
jukka.haapakoski(@)tvy.fi

Yhdistelmävakuutusta koskeva lausuntopyyntö STM/637/2018, STM012:00/2018

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää mahdollisuudesta esittää kantansa yhdistelmävakuutukseen.

Yhdistelmävakuutuksen lausuntopyynnössä esitettiin seuraavat kysymykset:

1. Onko muistiossa mallinnetun kaltaiselle yhdistelmävakuutukselle mielestänne tarve?
2. Onko muistiossa mallinnettu ehdotus riittävä toteuttamaan yhdistelmävakuutusta koskevan tarpeen?
3. Onko muistiossa mallinnettu työssäoloehtoa koskeva sääntely
a. vuoroin tai rinnan palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevän kannalta ymmärrettävä?
b. Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen kannalta toimeenpantavissa kohtuullisin kustannuksin?
4. Onko muistiossa mallinnettu rahoitusta koskeva ehdotus
a. vuoroin tai rinnan palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevän kannalta tarkoituksenmukainen?
b. etuuksien rahoittamisen kannalta kestävä?
5. Missä aikataulussa muistiossa mallinnettu muutos olisi mielestänne mahdollista saattaa voimaan?

Alla on Työttömien Keskusjärjestö ry:n vastaukset ylläoleviin kysymyksiin.

1. Työttömien Keskusjärjestö kannattaa yhdistelmävakuutuksen edistämistä. Yhdistelmävakuutuksessa voisi yhdistää yritystulosta ja palkkatulosta kertyneitä ansioita yhtenäiseksi työttömyyden ajan turvaksi. Tämä saattaisi kannustaa pienituloisia yrittäjiä hankkimaan palkkatuloa ja toisaalta pienentäisi yritystoiminnan aloittamisen kynnystä.

2. Esityksessä yhdistelmävakuutetun täytyy erikseen valita, että hänen vakuutusturvansa perusta on yhdistelmävakuutus. Muut vaihtoehdot ovat joko puhtaasti palkkatuloihin perustuva vakuutus tai sitten yrityksen tuloihin perustuva yrityskassan vakuutus.

Tämä voi aiheuttaa ongelmia ja epäselvyyksiä ja kaventaa vakuutettujen määrää. Olisi käyttäjien kannalta parempi, jos yrityksen tuloihin perustuvaa yrityskassan vakuutusta laajennettaisiin siten, että se toimisi yhdistelmävakuutuksena. Näin olisi loogista tehdä, koska esityksessä katsotaan yhdistelmävakuutuksen perustuvan 15 kuukauden työssäoloehtoon, mikä vastaa yritystuloihin perustuvaa vakuutusta.

Toivomme, että tämä yritystuloihin soviteltava yhdistelmävakuutusmallin rahoitus arvioitaisiin yhtenä mahdollisuutena. Ei ole mielekästä kehittää sosiaaliturvaa nykyistä monimutkaisemmaksi.

3. a) Mielestämme erillinen yhdistelmävakuutus monimutkaistaa jonkin verran järjestelmää ja karkottaa osan mahdollisista hakijoista. Olisi mielekkäämpää, että yhdistelmävakuutus huomioisi laskennallisesti jo kertyneet yrittäjä- ja palkkatulot yhtenäisenä vakuutuksena. Yksinkertaisimmillaan tämä toteutuisi osana yrityskassaa, koska työssäoloehto 15 kuukautta on yrityskassassa sama.

Oma kysymyksensä on, miten työntekijä voi siirtyä eri kassojen välillä, jos tarvetta ilmenee työttömyysturvalle, ennen kuin 15 kuukauden työssäoloehto täyttyy. Onko mahdollista, että esimerkiksi yrityskassan tai yhdistelmävakuutuskassan jäsen 12 kuukauden työssäoloehdon jälkeen siirtyisi eri kassan jäseneksi? Silloin työntekijä/yrittäjä voisi saada työttömyysturvan pelkän ansiosidonnaisen työttömyysturvan mukaan. Tälle ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle olisi tarvetta, jos yritystoiminta ei ole ollut tuottavaa, ja henkilön palkkatyötkin ovat loppuneet.

b) Kelan ja työttömyyskassojen toimeenpanoon emme ota kantaa.

Työttömien Keskusjärjestö ei ota tässä yhteydessä kantaa mallin rahoitukseen ja aikatauluun perustuviin kysymyksiin.

Työttömien Keskusjärjestö ry:n puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
jukka.haapakoski@tvy.fi

Aktiivimalli kumoon!

Kansalaisia laajasti puhutellut yli 140 000 kumoamisallekirjoitusta kerännyt aktiivimalli luovutettiin tänään eduskunnassa 9.3.2018 päättäville tahoille. Viesti on selvä: Aktiivimallista halutaan eroon.

Työttömien Keskusjärjestö ry on vastustanut aktiivimallia alusta asti. Se on työttömiä syyllistävä ja tuomitseva laki, jonka seurauksia kaikki työttömät eivät voi välttää. Aina länsimaisessa demokratiassa ollaan syyttömiä, kunnes toisin todistetaan. Nyt ollaankin syyllisiä ja todistusaineisto on työttömän harteilla. Muuten rokotetaan pois välttämätöntä toimeentulon turvaa.

Työttömien mahdollisuudet vaihtelevat alueellisesti, koulutuksen mukaan, iän mukaan, työttömyyden keston mukaan jne. Aktiivimalli tekee yhteiskunnassa jo juurtuneen epätasa-arvon entistä konkreettisemmaksi ja näkyvämmäksi. Se kiteytyy työttömyysturvan 4,65 % leikkauksena, jonka voi välttää vain, jos on riittävän onnekas, että pääsee palveluiden piiriin tai saa töitä tai yritystuloa.

Koska työttömilläkin on vielä perustuslailliset oikeudet välttämättömään sosiaaliturvaan, byrokratia ja kunnan menot kasvavat, kun työttömät joutuvat nostamaan toimeentulotukea. ”Sossu maksaa, mutta onx järkee?” – voisi hiukan svengaavasti tämän ongelman kiteyttää. Valtion kassan kevennys, on kunnan kukkarossa suhteellisesti raskaampi. On yksi viranomaistuutti lisää ongelmien kimpussa.

Aktiivimallin valuviat korjattava

Toivottavasi päättäjillä on viisautta kumota tai korjata aktiivimallin valuviat. Ainakin tietoa on tullut lisää – siltä ei ole voinut välttyä, jos vähäänkään julkista mediaa seuraa. Jos aktiivimallista jotain hyvää tulee kaivaa, niin se on se, että todistustaakka on julkisten puheiden mukaan myös palvelujärjestelmällä. Kuten eduskunnan perustuslakivaliokunnassa todettiin ja jota maamme istuva presidentti Sauli Niinistö on peräänkuuluttanut, jos palveluita on riittävästi, aktiivimallissa ei ole ongelmaa.

Työministeri Jari Lindström on muutamaan otteeseen sanonut julkisuudessa, että rahaa on. Tässä on vain yksi aika iso ”mutta”. Te-toimistot järjestävät vain palveluita, jos palvelut ovat ”tarkoituksenmukaisia” asiakkaan työllisyyden edistämisen näkökulmasta. Tästä herää kysymys, mitä ovat ne työllistymispalvelut jotka eivät ole ”tarkoituksenmukaisia” asiakkaan työllisyyden edistämiseksi? Luulisi maalaisjärjellä, että kaikille asiakkaille pyritään järjestämään sellaisia palveluita, jotka edistävät asiakkaan työllisyyttä. Ei kai nyt sentään järjestetä palveluita vain huvikseen?

Eri palveluihin erilaisia vaatimuksia

Eri palveluihin on erilaisia edellytyksiä ja vaatimuksia. Esimerkiksi palkkatukimahdollisuudet avautuvat ensimmäisen kerran kuuden kuukauden jälkeen. Eli kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen palkkatuki ei ole mahdollista, ja jos tämä olisi työttömän mielestä tarkoituksenmukaista, niin sitä se ei TE-toimiston mielestä ole.

Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden 100 % tuen palkkatukimäärärahat on rajattu 3000 henkilöön per/vuosi. Näiden palvelut eivät kai ole sitten työttömien kannalta tarkoituksenmukaisia. Uudellamaalla nämä palkkatukirahat on kuitenkin jo nyt käytetty loppuun. Asiakkaita yhdistyksiin olisi tulossa palkkatuella töihin yllin kyllin. Kysyntää palveluille on jo nyt liian kanssa. Mutta ne eivät kai ole tarkoituksenmukaisia työllisyyspalveluita.

Selvää on, että tästä on tulossa vielä melkoinen soppa, jos aktiivimallipompottelu jatkuu. Toivottavasti se kumotaan, ja tehdään jotain viisaampaa. Esimerkiksi työttömiä voisi palkita  siitä, että he ovat onnistuneet selättämään vaikean työttömyysjakson, suoriutuneet hienosti palveluissa, hakeutuneet koulutukseen tms. Yksinkertaisesti he ovat tehneet jotain sellaista, joka edistää heidän työllistymistään tai sitten työllistyneet vaikka niihin kuuluisiin 18 tunnin töihin, joita yritykset niin mielellään ”susina” järjestävät.

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja

Kansalaisaloite takuutulosta perusturvan parantamiseksi

EAPN-Fin – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avannut kansalaisaloitepalvelussa aloitteen takuutulosta perusturvan parantamiseksi. Työttömien Keskusjärjestö ry on verkoston jäsen.

Takuutulo olisi noin tuhat euroa kuukaudessa. Takuutulo turvattaisiin kaikille syyperustaisia perusturvaetuuksia saaville. Näitä perusturvaetuuksia ovat päiväraha sairauden, äitiyden, vanhemmuuden ja isyyden johdosta, kuntoutusraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan päiväraha. Perusturvaetuuksista jäisi verojen jälkeen käteen noin 790 euroa kuukaudessa. Myös takuueläke nousisi noin tuhanteen euroon ja siitä jäisi 2–3 % veron jälkeen käteen lähes sama summa kuukaudessa.

Takuutulo ja takuueläkkeen korottaminen parantaisivat noin miljoonan ihmisen taloudellista tilannetta ja mahdollisuuksia suoriutua välttämättömistä menoistaan.
Aloitteen voi allekirjoittaa kansalaisaloite.fi -palvelussa.

Tutustu EAPN-Fin verkoston toimintaan.