Työttömien Keskusjärjestön lausunto HE 59/2018 vp: Työttömyysturvalain muuttaminen

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää Työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaa mahdollisuudesta lausua Hallituksen esitykseen 59/2018 vp.

Esityksessä ”ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Työnhakijalla olisi oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytyksenä olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta. Työnhakijan opintoja pidettäisiin tietyin edellytyksin työttömyysturvan niin sanotussa aktiivimallissa tarkoitettuna aktiivisuutena.” (HE59/2018)

Työttömien Keskusjärjestö kannustaa hallitusta edistämään työttömyysturvalla opiskelua esityksen mukaisesti, koska se on parannus nykyiseen tilanteeseen.

Työttömien Keskusjärjestön mielestä pitemmän tähtäimen suunnitelmana työttömyysturvaa pitää kehittää opiskelua mahdollistavampaan suuntaan. Koulutus teoriassa mahdollistaa uudistuvan ja mahdollisimman korkeaa lisäarvoa tuottavan työvoiman.

Yksityiskohtaisena parannuksena kyseiseen lakiesitykseen Työttömien Keskusjärjestö kiinnittää huomiota seuraavaan:

1. ”Työ- ja elinkeinotoimisto antaisi työttömyysetuuden maksajalle tätä sitovan työvoimapoliittisen lausunnon siitä, onko työnhakijalla oikeus työttömyysetuuteen opintojen estämättä. Jos työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen jostakin opintoihin liittymättömästä syystä, asiasta annettaisiin nykyistä vastaavasti työvoimapoliittinen lausunto. Mahdollisuus opiskella työttömyysetuutta menettämättä ei vaikuttaisi muihin työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin. Niiden olisi täytyttävä, samoin kuin työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen toimivaltaan kuuluvien edellytysten, jotta työttömyysetuutta voitaisiin maksaa opintojen ajalta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite ja päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa estäisivät työttömyysetuuden saamisen opintojen ajalta.”

Työttömien Keskusjärjestön mielestä opiskelu työttömyysetuudella tulee olla mahdollista työvoimapoliittisesta karenssista huolimatta siten, että työttömyysturva palautuu ja on käytettävissä opiskelujen ajan ja opiskelujen jälkeen.

2. Koska työttömyysturvalla opiskelua on rajattu HE 59 esityksen mukaisesti Työttömien Keskusjärjestö on huolissaan siitä, että työnhakijalle tulee työttömyysturvan selvityksistä johtuvia työttömyysturvan maksun keskeytyksiä. Esim. avoimen korkeakoulun opinnot, joissa kurssi on kokonaiskestoltaan yli puoli vuotta ja josta kertyy työttömyysturvaoikeuteen nähden liikaa opintoviikkoja, eivät ole sallittuja, vaikka niitä opiskelisi vain puoli vuotta. Lisäksi koulutuksen pitää olla ammatillisia valmiuksia antavaa. Selkeintä olisi, että tarkoituksenmukaisuuden arvioinnista luovuttaisiin kokonaan.

Yleisenä parannuksena opiskelemiseen ja työllisyyden edistämiseen Työttömien Keskusjärjestö esittää, että

1. 20-vuotiaaseen asti nuorilla on oppivelvollisuus. 20 vuotiaasta lähtien olisi HE 59 mukaisia tai edelleen kehiteltyjä mahdollisuuksia opiskella työttömyysturvalla.

2. 10 vuoden työkokemuksen jälkeen työttömällä olisi mahdollista opiskella työttömyysturvalla uusi tutkinto.

Työttömien Keskusjärjestö ry:n puolesta,

Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi
Twitter: jugetstu

Palkkatukien maksatuksissa rajuja viiveitä – Missä on vika?

Työllistämispalveluita tuottavat järjestöt ovat suurissa vaikeuksissa viivästyneiden palkkatukien maksatusten vuoksi. KEHA-keskusten maksatusten viiveet ovat tunnettuja ja valtiovalta on luvannut puuttua toimintaan, mutta näkyviä parannuksia ei ole tapahtunut.

Maksatuksen viiveistä on valitettu mm. oikeuskanslerille jo vuonna 2015. Viiveet palkkatukien maksatuksissa ovat olleet jopa useita kuukausia. Päätöksessään vuonna 2016 oikeuskansleri katsoi, että viiveet tukien maksatukseen eivät ole hyväksyttäviä.

Työttömien Keskusjärjestön tietoon on tullut tapauksia, että työttömien yhdistyksiä on joutunut jopa lopettamaan toimintansa maksuviiveiden vuoksi. Tuore tapaus Jyväskylästä kertoo, että tukien maksut ovat Jyvässeudun Työllistämisyhdistys JST ry:lle myöhässä tänä keväänä jo melkein kolme kuukautta.

– Ei millään yhdistyksellä ole varaa mittaviin maksatusviiveisiin, tuskin millään yritykselläkään. Palkkatuet ovat laahanneet meillä jäljessä viime kesästä asti. Kyse on kymmenien työntekijöiden palkoista. Tilanne alkaa olla kestämätön, toiminnanjohtaja Eija Tuohimaa sanoo.

Työttömien Keskusjärjestö vaatii maan hallitusta selvittämään, miksi KEHA-keskukset eivät hoida tehtäviään ajallaan.
– Kehysriihessä päätettiin keväällä lisämäärärahoista TE-hallintoon. Missä on ongelma, jos resurssia on riittävästi? toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski ihmettelee.

– On hämmästyttävää, että edes perusasiat eivät toimi, vaikka hallituksen mukaan sen ykköstavoitteita on hoitaa työttömyyttä. Aktiivimallin sijaan olisi pitänyt katsoa palvelut kuntoon. Nyt myös monesta kunnasta tulee viestejä leikkauksista työttömien yhdistysten tukiin. Tilanne on katastrofaalinen, toimintaa yhdistyksissä ei voi toteuttaa eikä suunnitella eteenpäin, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.

Palkkatuki on taloudellinen tuki, jota TE-keskus voi myöntää työnantajalle työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Maksatuksista huolehtiva KEHA-keskus on valtakunnallinen ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto, joka on perustettu vuonna 2015.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461 irma.hirsjarvi (@) tvy.fi

Työttömien Keskusjärjestö ry:n lausunto: HE 35/2018 vp – Keskusjärjestö on erityisen huolissaan työttömien palvelujen yksityistämisestä

Hallituksen esitys 35:ssä ”ehdotetaan säädettäväksi laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ja laki kasvupalvelujen järjestämisestä Uudenmaan maakunnassa sekä niiden yhteinen voimaanpanolaki, jolla kumottaisiin laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Maakuntien liittojen alueiden kehittämistä koskevat tehtävät siirrettäisiin perustettaville maakunnille pääosin nykyisen kaltaisina. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työvoima- ja elinkeinotoimistojen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävistä valtaosa siirrettäisiin maakunnille maakunnallisina kasvupalveluina järjestettäviksi. Pääkaupunkiseudun erityistarpeet otettaisiin huomioon säätämällä Uudenmaan kasvupalvelut järjestävästä kuntayhtymästä.

Esityksen tavoitteena on organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat tehtävät ja palvelut vuoden 2020 alusta itsehallinnon järjestettäväksi siten, että palvelut vastaavat parhaalla mahdollisella tavalla alueen tarpeisiin. Ehdotetulla lailla annettaisiin maakunnallisten kasvupalvelujen järjestämistä, tuottamista, valtakunnallisten ja maakunnallisten yhteisiä tietojärjestelmiä ja alustoja sekä kasvupalvelujen seurantaa ja valvontaa koskevat säännökset. ” (HE 35)

Työttömien Keskusjärjestön mielestä lakivalmistelussa ensisijaista on se, että HE 35 tulee ratkaista vasta sen jälkeen, kun on ratkaistu maakunnan itsehallintoon liittyvät asiat ja rahoituslaki, asiakkaiden henkilötietoja koskeva laki sekä valmistelussa olevat kasvupalveluiden palveluprosesseja koskevat lait. Perustelumme ovat:

Yllä olevat lakiesitykset on kytketty maakuntauudistukseen ja kokonaisuus ratkaisee, kuinka hyvin tavoitteet saadaan toteutettua.

Paras tunnistettavissa oleva mahdollisuus uudistuksessa on nykyistä tarkoituksenmukaisempi palveluintegraatio sote- ja työllisyyspalvelujen välillä. Lisäksi mahdollisuutena on työttömien näkökulmasta aiempaa nopeampi päätöksenteko palveluprosesseissa ja ehkä aiempaa laajempi palveluiden valintamahdollisuus, jos sote- ja työllisyyspalveluita pystytään yhdistämään entistä paremmin asiakaslähtöisesti.

Työttömien Keskusjärjestö näkee lakiesityksessä paljon riskejä.

Järjestö on erittäin huolissaan työmarkkinoilla paljon tukea tarvitsevien työttömien palveluista. Arviomme on, että monia nykyisistä moniammatillisista työllisyyspalveluista menetetään, kun uudistus etenee.

Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa todetaan, että vuonna 2015 euromääräisesti noin 60 % TE-hallinnon 270 miljoonan euron palveluostoista ”kohdistui muunlaisille toimijoille kuin yrityksille (valtionapua saaville koulutuksen tuottajille, säätiöille tai yhdistyksille). Pitkäaikaistyöttömien osalta järjestöt, erityisesti välityömarkkinoiden järjestökenttä, ovat tärkeitä palveluntuottajia etenkin vaikeasti työllistyville. Niillä on tärkeä rooli etenkin työskentelymahdollisuuksien tarjoajana sekä työhön sijoittumista ja työmarkkinavalmiuksia edistävän kuntouttavan työtoiminnan sekä erityyppisen valmennuksen ja työpajatoiminnan tuottamisessa.” (s. 23, 2018, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2018, Valtakari, Ranta, Laasonen et. al).

Yhdistysten rakentamat palveluverkostot ovat parhaimmillaan laajat ja moniammatilliset. Kasvupalvelu- ja maakuntauudistus on jo vaikuttanut negatiivisesti yhdistysten odotuksiin tulevaisuudesta. Yhdistyksissä pelätään katkoksia kuntien vuokra- ja toiminta-avustuksiin (kuntien työllisyyden edistämisen rooli jatkossa vielä epäselvä), työllisyyspoliittisiin avustuksiin ja palkkatukipäätöksiin. Yhdistysten toiminta voi kaatua jo ennen kuin uudistus astuu voimaan. Toiminnan puitteiden rakentaminen on hidasta, mutta toimiessaan palvelu on erittäin asiakaslähtöistä. Yhdistysten palvelut ovat saaneet mm. omissa kyselyissämme hyvää palautetta toimenpiteissä olevilta.

Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että ”parhaimmillaan” yksityisellä palvelutuotannolla kustannustehokkuus on 5–15 % julkista parempi. Työttömien Keskusjärjestön mielestä tämän tuloksen pohjalta ei ole viisasta romuttaa nykyistä palvelujärjestelmää. Vaarana on, että mm. yhdistysten ja oppilaitosten harjoittamana työllisyystoiminta ei ole mahdollista uudistukseen jälkeen.

Työttömien keskusjärjestö on erityisen huolissaan työttömien palveluprosessin ulkoistamisesta yksityisille palveluiden tuottajille. On vaarana, että yksityinen ja julkinen etu on uudistuksen jälkeen ristiriidassa.

1. Julkisen vallan alaiseen työnvälitykseen liittyy perusturvaan vaikuttavaa velvoittavaa lainsäädäntöä. Jatkossakin maakunnan viranomaiset vastaisivat sanktioinnista, mutta uudistuksen jälkeen yksityinen palveluntuottaja johtaa palveluprosessia (mm. työttömien haastattelut, oikeudet ja velvollisuudet), jonka seurauksena työttömän perusturva saattaa mennä viranomaisten arvioitavaksi ja moitittavaksi. Palveluprosessin laatu ratkaisee pitkälle sen, onko työttömän asiakkaan toiminta työvoimapoliittisesti moitittavaa. Tähän liittyy esimerkiksi se, kuinka hyvin asiakas on saanut palveluista tietoa, ja mitä häneltä odotetaan. Nämä asiat olisivat jatkossa yksityisen palveluntuottajan tehtävänä. Palveluntuottajien osaaminen työllisyysasioissa tulee vaikuttamaan työttömän saamaan palvelun laatuun.
Työvoimapoliittisesti moitittava menettely mittaa käytännössä kuinka palvelujärjestelmä toimii työttömän asiakkaan näkökulmasta. Yksikään työtön ei lähtökohtaisesti toivo karenssia, tai odota saavansa sitä toimintansa johdosta, koska karenssi heikentää heidän perusturvaansa. Ohjeistuksessa ja TE-toimiston palveluprosesseissa on vikaa, jos työtön saa karenssin. Siksi ei ole pelkästään tekninen toimenpide ulkoistaa palveluprosessi yksityiselle palveluntuottajalle, joka maksimoi voittonsa ja kehittää palveluprosessit sen mukaan.

2. Yksityisten yritysten intressissä on maksimoida voittoa. Syntyykö ns. kermankuorintaa, jolloin ne työttömät, jotka vähimmällä vaivalla työllistyvät, saavat parasta palvelua? Tarve palveluille on suurinta juuri heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä. Syntyykö epäterveitä yritysverkostoja, joissa työttömän pitkäkestoisen työllistymisen sijaan maksimoidaan voittoa hyödyntäen kaikkia julkisia tukia yritysten hyöty etusijalla? Miten jatkossa turvataan toimivat markkinat, etteivät työllisyyspalvelut monopolisoidu veronmaksajien kustannuksella?

Alla on lueteltuna asioita, jotka ovat oleellisia, kun pohditaan kannattaako, vai voiko julkisten työllisyyspalveluiden palveluprosessia ylipäätään ulkoistaa yksityisille palveluiden tuottajille. Pääasiassa näitä ongelmia ratkaistaan eri laeissa, vaikka ne ovatkin kytkettynä kasvupalvelu-uudistukseen:

• Maakunnan itsehallinto – Itsenäinen maakunta päättää itsenäisesti mitä palveluja tarjotaan. Maakuntia on 18. Miten turvataan esimerkiksi tietopalveluissa ja työllisyyspalveluissa, että on kannattavaa järjestää palveluita asiakaslähtöisesti samalla koko maan työllisyystilanne huomioiden? Nykyistenkin TE-palveluiden ongelmaksi on todettu palveluiden pirstaleisuus ja vähäiset henkilöresurssit (Valtakari, Ranta, Laasonen et. al, s. 24-25, 2018).

• Yksilön itsemääräämisoikeuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistaminen”On todettu, ettei ole rinnasteinen sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuitenkin palveluprosessin hallintaan liittyy vastuuta ja harkintaa, jonka seurauksena voi olla perusturvaetuuksien leikkaaminen.” (HE 35) Miten toteutuu työttömien yhdenvertainen kohtelu? Tämä on suuri huolenaiheemme!

• Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle (Perustuslaki §124): Miten on arvioitu, että työttömien julkinen palveluprosessi voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle? Julkiseen palveluprosessiin liittyy työttömiin kohdistuvia velvoitteita, jotka vaikuttavat työttömien perusturvaan. ”Käsillä olevan hallituksen esityksen sisältämillä laeilla ei ehdoteta julkisen hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Julkisen hallintotehtävän siirtämisestä viranomaiskoneisten ulkopuolelle säädettäisiin erikseen laissa julkisista rekrytointi- ja osaamisen kehittämispalveluista.” (HE 35)

• Asiakastiedot ja yksityiselämän suoja – Millä tavalla varmistetaan, että tietoja, jotka kerätään asiakkaista ei joudu asiakkaan yksityiselämän suojaa heikentävästi vääriin käyttötarkoituksiin. Voisiko esimerkiksi yksityiset palveluntuottajat luoda asiakkaista mappi ö:n – riskejä minimoidakseen, ja myydä muille palveluntuottajille tätä tietoa, jonka seurauksena asiakas ei enää saa tarvitsemaansa palvelua? ”Esitys ei kuitenkaan sisällä säännöksiä siitä, mitä tietoja kunkin palvelun tuottamisessa asiakkaasta tarvitaan tai miten asiakastietoja on tarkoitus hyödyntää. Asiakkaiden henkilötietojen käsittelystä säädetään palveluja koskevassa lainsäädännössä ja valmisteilla olevassa esityksessä kasvupalveluiden tiedonhallinnasta.” (HE 35)

• Oikeusturvan varmistaminen – Työttömän oikeusturvan varmistaminen on keskeinen haaste palveluprosessin yksityistämisessä. ”Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on luonteeltaan järjestämislaki. Kasvupalveluiden asiakkaiden oikeusturvasta säädetään valmisteilla olevissa kasvupalveluiden palveluprosesseja koskevissa laeissa. Kasvupalvelujen tuottajan muutoksenhakuoikeudesta kasvupalvelulain nojalla tehtyyn päätökseen puolestaan säädetään alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain 40 §:ssä. Oikeusturva taattaisiin oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudella.” (HE 35)

Yksityiskohtaisia huomioita lakiesityksestä:

• 8 § 4. momentti. Alueiden kehittämisen näkökulmasta olennaista on muodostaa neuvottelukunta huomioimalla järjestöjen edustus, jotta myös kolmannella sektorilla on mahdollisuus osallistua. Mikäli siinä on poliittinen edustus, niin poliittiselle edustukselle tulee turvata mahdollisimman laaja-alainen edustus huomioiden myös hallituksen ulkopuolisten puolueiden edustus.
• 13 § Hyvä, että erityistä tukea tarvitsevat alueet huomioidaan tarvittaessa erikseen.
• 17 § Kasvupalvelujen valtakunnallisten tietojärjestelmien ja alustojen käyttövelvoite – Hyvä, että yhteinen tietojärjestelmä kehitetään, jos päädytään palveluprosessin yksityistämiseen. Valtakunnallinen näkymä ja työttömien yksityisyyden suoja täytyy turvata.
• 19 § ja 20 § mitä tapahtuu, jos maakunnan ja valtion välillä ei synny samaa tulkintaa työllisyyden edistämisestä? Maakunta päättänee itsenäisesti valtion ohjeistuksesta huolimatta? Onko työttömien alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta toimintaprosessit ja mekanismit sekä strategisten päämäärien sopiminen riittävän sitovaa?
• 22 § jos maakunta päätyy ulkoistamaan palveluprosessinsa yksityisille toimijoille, voiko maakunta jatkossa enää päättää itse järjestää työttömien palveluprosessit? Voisiko EU:n lainsäädäntö tulkita tilanteen, niin että työttömien palveluprosessit ovat yksityisten palveluntuottajien kilpailutuksen alaista toimintaa, eikä sitä voi enää julkiseksi jatkossa tehdä?
• 24 § Miksi kunta ei voi toimia kasvupalveluiden palvelutuottajana? Mitä ovat käytännössä tilanteet, joissa syntyy markkinapuutetilanne? Onko jatkossa niin, että voi olla, että joissakin maakunnan alaisissa kunnissa ei ole saatavilla ajoittain työllisyyspalveluita lainkaan? Voiko maakuntaan syntyä markkinapuutetilanne? Miten työtön voi silloin täyttää lakisääteiset työvoimapoliittiset edellytyksensä?
• 30 § Kaikilla työttömillä ei ole sopivaa tietoteknistä osaamista tai digilukutaitoa. Miten heidän asiakastilanteensa hoidetaan?

Lähdeviitteet:

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2018, Valtakari, Ranta, Laasonen et. al, 2018

Helsingissä 15.5.2018
Työttömien Keskusjärjestö ry
Jukka Haapakoski
Toiminnanjohtaja
050 577 2580
jukka.haapakoski@tvy.fi

Työttömien Keskusjärjestö vaatii hallitukselta perusteellista arviointia julkisten työllisyyspalveluiden yksityistämisestä

Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että maan hallituksen esiin nostama työllisyyslakien pikakäsittely koskien mm. työllisyyspalvelujen yksityistämistä on sekä lainsäädännön että lakiseurausten arviointien kannalta huono ja riskialtis ratkaisu.

Uusissa esityksissä mahdollistetaan nyt virkavastuulla tehtävien TE-palveluprosessien yksityistäminen.
– Riskinä uudistuksessa on, että pitkäaikaistyöttömiä palvellaan vain tuotto-odotusten mukaan ja osa työttömistä syrjäytetään työllisyyspalveluista. Huolimaton kilpailuttaminen saattaa käydä myös veronmaksajien kukkarolle. Musta aukko on myös, miten käytännössä työttömien oikeusturva toteutuu uudistuksessa, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski toteaa.

Varat työllisyyspalveluihin tulee turvata uudistuksessa

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi katsoo, että maakuntauudistus ja sote-uudistus jyräävät työllisyyspalveluiden ylitse. Jos työllisyyspalveluille ei korvamerkitä rahaa, niin pahimmillaan maakuntauudistus ajaa työllisyyspalvelut alas.

Hirsjärven mukaan paikallista osaamista tulee kuulla maakuntavalmistelussa todellisella vakavuudella. Esimerkiksi työttömien yhdistykset toimivat moniammatillisesti lukuisten kolmannen sektorin toimijoiden ja viranomaistahojen kanssa. Siksi yhdistykset pystyvät tukemaan työelämään jopa sellaisia ihmisiä, joiden kanssa toimimiseen konsulttiyhtiöllä ei vuosiin tule olemaan välineitä.

– Laittaisin konsulttifirmojen kokeilujen sijaan varat ennemmin koulutusväyliin ja karenssiloukkujen purkamiseen. Uudistuksen riskinä on myös, että samalla kaatuvat nykyiset kuntien ja yhdistysten verkostot, joilla on järjestetty palveluita pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi, hän lisää huolestuneena.

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi@tvy.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski@tvy.fi