Aktiivimalli kakkonen on epämääräinen ja tulkinnanvarainen – työttömän oikeusturva vaarantuu entisestään

Työttömien Keskusjärjestön mielestä työttömän oikeusturva on vakavassa vaarassa työllisyyspolitiikan lainsäädäntöuudistuksissa. Hallituksen esitykset ovat ristiriitaisia ja päällekkäisiä, eikä työttömällä ole mahdollisuutta hahmottaa omaa tilannettaan lainsäädäntöviidakossa.

– Työtön on tällä hetkellä heiluva pelinappula yhteiskunnan rattaissa. Jo aktiivimalli ykkösen leikkuriin joutui alkuvaiheessaan yli 80 000 työtöntä, jotka eivät voineet vaikuttaa siihen mitä tapahtui. Maan hallituksen tulisi ihmisten rankaisumallien viilaamisen ja kiusaamisen sijaan keskittyä miettimään työllisyyteen liittyvää todellista ongelmaa eli miten työ ja työvoima saadaan nykyistä paremmin löytämään toisensa? Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi painottaa.

– Aktiivimalli kakkosessa vastuu työttömyydestä yhteiskunnallisena ongelmana sysätään entistä enemmän työttömälle itselleen. Miten hakea ja saada töitä, jos sitä ei kerta kaikkiaan ole kaikille? Työtön on jo nyt lähes ilman palveluita. Eikö koulutus ja osaamisen kasvattaminen olisi yhteiskunnankin kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin sanktiot?

Työttömien Keskusjärjestö näkee tärkeänä myös SAK:n esittämän huolen lakiesityksestä, joka koskee nuorten henkilöiden työpaikkojen määräaikaisuutta ja pätkittämistä. Keskusjärjestön vetämän ESR-projektin, Terveydeksi-hankkeen kautta on tullut konkreettisesti esiin se, kuinka pitkittyvä työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta on vakava terveysriski ja tuottaa sitä kautta yhteiskunnalle kuluja.

– Työttömyys on shokkiefekti, jossa epävarmuus tulevaisuudesta ja sosiaalisen verkoston muuttuminen ovat iso riskitekijä työttömän terveydelle. Erityisesti nuorilla ei ole välttämättä ole sellaisessa tilanteessa sosiaalista pääomaa saati taloudellisia toimintamahdollisuuksia itselleen. Seuraukset näkyvät sitten kansantalouden tasolla erilaisina kuluina, Hirsjärvi korostaa.

Hallituksen esitys aktiivimalli kakkosesta on lähdössä ministeri Jari Lindströmin mukaan lausuntokierrokselle vielä tällä viikolla. Tavoitteena on antaa esitys eduskuntaan syysistuntokaudella. Lain voimaantuloajasta päätetään myöhemmin.

Erityisen hämmentävänä Työttömien Keskusjärjestö näkee ministeri Lindströmin ulostulon epämääräisyyden. Ministeri esittelee mallia, joka nojaa lainsäädäntöön ja maakuntamalliin, joita ei vielä ole.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461 irma.hirsjarvi (@) tvy.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi
Viestinnän asiantuntija Leena Valkonen, 044 717 7277, leena.valkonen (@) tvy.fi

Työttömien Keskusjärjestö ilahtui SOTE-tauosta – pelkää kolmannen sektorin puolesta

Työttömien Keskusjärjestö tervehtii ilolla SOTE-työn rauhoittumista. Järjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi näkee kuitenkin, että hankkeen varjossa kolmannen sektorin toiminta on purkautumassa hälyttävällä tavalla.

– Maakuntien valmistelevissa elimissä ei ilmeisesti ole osattu yhdistellä eri toimijoiden antamia varoituksia kolmannen sektorin kilpailukyvystä markkinataloudessa, vaikka palautetta on annettu runsaasti. Kolmas sektori on alkanut nyt sulkea oviaan, eikä seurauksista ole tietoa.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki pilotoi palvelusetelimallin tuetun asumisen palvelujen tuottamiseksi. Käytännössä se tulee Jyväskylän Katulähetyksen antaman tiedon mukaan romuttamaan päihteettömän tuetun asumisen. Katulähetys on yksi Työttömien Keskusjärjestön jäsenyhdistyksistä.

Työttömien yhdistyksille työvoimapalvelujen yksityistäminen on iso riski. Yksityistämisen hyväksytyksi tullessa pienillä toimijoilla ei ole juuri muuta mahdollisuutta, kuin pikainen toimintojen alasajo. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien kohdalla korvaavaa järjestelmää ei sellaisessa tapauksessa synny vuosiin.
Hirsjärvi näkee suurimpana riskinä nyt sen, että Sote-sotkun jatkuessa maamme vähäosaisten keskeinen toiminnan tukipylväs, kolmas sektori, romuttuu nopeasti.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo, että katseet tulisi kohdistaa nyt työllisyyspalveluihin ja niiden järjestämiseen liittyvään lakiesitykseen työvoimapalvelujen yksityistämisestä.

– Työllisyyspalvelujen yksityistämisessä ollaan nyt lähdössä sokkona muutokseen, jossa työttömien todelliset tarpeet jäävät huomiotta. Pelkäämme ns. kermankuorintaa, että yritykset tulevat kasaamaan itselleen työllistettäväksi helposti työllistyviä henkilöitä ja laajemmin palveluita tarvitsevat tulevat jäämään ilman heille tarpeellista tukea. Järjestöjen rahoitus on yksi kynnyskysymys kolmannen sektorin palvelujen turvaamiseksi.

Lisätietoja
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461 rma.hirsjarvi (@) tvy.fi
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi

Irtisanottu perintö: Mitä jää jäljelle, kun työsuhde päättyy?

Työväenmuseo Werstas on aloittanut Irtisanottu perintö –nimisen hankkeen. Sen tarkoituksena on kerätä irtisanomisen kokemukseen, eli potkuihin, liittyviä tarinoita ja siihen liittyviä esineitä. Irtisanomisen esineitä voivat olla vaikkapa työvaatteet tai vanha nimikyltti. Tärkeintä on, että esineeseen liittyy muisto irtisanomisesta. Työttömien Keskusjärjestö on mukana hankkeessa yhteistyökumppanina.

Miksi tällainen hanke? Vakituiset työsuhteet ja vuosikymmenien työurat alkavat olla harvinaisia. Laajat yt-neuvottelut ja joukkoirtisanomiset ovat osa tämän päivän suomalaista, ja eurooppalaista, arkea. Jatkuvat tuotannon tehostamiset, kilpailu ja robotisaatio lopettavat tehtaat ja työpaikat katoavat tai siirtyvät halpatuotannon maihin. Werstas on valtakunnallinen sosiaalihistorian ja työelämän erikoismuseo, jonka toimintaperiaatteisiin kuuluu tallentaa myös työn historian sellaisia puolia, joista ei aina haluttaisi puhua.

Irtisanomisen kokemukset ja siihen liittyvät esineet kootaan keskustelu- ja haastattelutilaisuuksissa. Keskustelutilaisuudet pyritään järjestämään yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Nämä haastattelut tullaan videoimaan ja yksi haastattelu kestää enimmillään tunnin. Aineisto kootaan järjestämällä keskustelutilaisuuksia niissä kaupungeissa joissa haastateltaviksi ilmoittautuneet asuvat ja tilat järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lue lisää hankkeesta.

Lisätietoja:
Jenni Ahto-Hakonen
Projektitutkija, Irtisanottu perintö -hanke
Työväenmuseo Werstas
P. 050 440 1185

jenni.ahto-hakonen@tyovaenmuseo.fi

Kokoa porukka, keskustelkaa asiasta ja ilmoittautukaa hankkeeseen. Alla julisteet aiheesta, jotka voi tulostaa!

 

Hallitus puskee työvoimapalvelujen yksityistämistä ja uutta aktiivimallia

Työttömien Keskusjärjestö vaatii kasvupalvelu-uudistukseen liittyvästä TE-palvelujen yksityistämisestä ja julkisuuteen uutisoidusta ”aktiivimalli kakkosesta” perusteellista keskustelua ja vaikutusarviointia ennen päätöksentekoa.

Kehittämispäivillä Vääksyssä koolla ollut järjestön hallitus ja jäsenyhdistysaktiivit ovat tyrmistyneitä julkisuudessa esiin nousseista uutisista, että kasvupalvelu-uudistuksen sisältölaeista on tulossa hallituksen esitys 27.6. juuri ennen eduskunnan kesän istuntotaukoa. Samalla uutisoidaan” aktiivimalli kakkosesta”.

Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärven mukaan kahden ison asian yhtäaikainen tuominen päätöksentekoon juuri lomakauden kynnyksellä on arveluttavaa ja lisää entisestään työttömien henkistä ja käytännön ahdinkoa.
– Aktiivimalli kakkosessa ollaan esittämässä, että työnhakijan on haettava vähintään neljää työpaikkaa kuukaudessa ja hänen on raportoitava omaehtoisesta työnhausta tietojärjestelmään. Pisimmillään velvoitteen laiminlyönnistä voi tulla 60 päivän karenssi. Tämä on kohtuutonta. Aktiivimalli ei myöskään huomioi itsensä työllistäjien kuten tutkijoiden ja taiteilijoiden erityistilannetta.

Keskusjärjestö katsoo, että aktiivimalli-lainsäädännön lisäksi on erittäin tärkeää käydä laaja keskustelu kasvupalvelu-uudistuksesta. Uudistuksessa siirretään julkisten TE-toimistojen peruspalvelutehtäviä yksityisille yrityksille. Asiantuntijalausunnot asiasta ovat olleet hyvin kriittisiä.

– Työllisyystoiminnan lopettaminen koskettaa etenkin pitkäaikaistyöttömien, yhdyskuntapalvelua suorittavien, päihde- ja mielenterveys ongelmista kärsivien ja ammatillista koulutusta vailla olevien työllisyyspalveluita, Hirsjärvi sanoo.

Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski painottaa, että uudistuksessa ei ymmärretä suomalaista yhteiskuntaa ja kolmannen sektorin merkitystä yhteiskunnan vakaudelle sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden täydentäjänä. Kasvupalvelu-uudistuksessa on vaarana, että yhdistysten työllisyystoiminta lopetetaan.

– Pitkälle erikoistuneiden työttömien yhdistysten toiminnan loppuessa tilalle ei nopeasti synny samaan pystyvää toimintaa. Voi myös kysyä, tuleeko työttömistä huutolaisia yksityisten firmojen työllisyyspalvelumarkkinoilla. Verkostojen tuhoaminen tuottaa kalliin aukon peruspalveluihin. Nyt on aika jokaisessa kunnassa kysyä, mitä kasvupalvelu-uudistus niille tarkoittaa.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tvy.fi

Ruoka-aputyön moninaisuus Suomessa

11 valtakunnallista toimijaa tiedottaa:

Julkaistu 06.06.2018 15:21

Suomessa ruoka-apupisteitä on arviolta 700-1000, kun mukaan lasketaan EU-ruoan jakopisteet ja diakonian jakamat ostolaput. Paikoissa, joissa ruokaa joutuu jonottamaan ulkona, on kyse tilojen ahtaudesta suhteessa hakijoiden ja jaettavissa olevaan ruuan määrään. Valtakunnalliset ruoka-apua antavat toimijat tapasivat toukokuussa ja keskustelivat Suomessa tehtävästä ruoka-aputyöstä, sen tarpeista ja tulevaisuudesta.

Ruoka-apu on monimuotoista ja monipuolista. Ruokaa jakavat monet toimijat mm. seurakunnat ja erilaiset järjestöt. On ruokakasseja, joissa on itse valittua ruokaa tai jotka ovat valmiiksi täytettyjä. On ilmaisia tai 1-3 euron aterioita, on yhteisiä aterioita, kotiin vietävää ruokaa, ruokapankkipäivystystä, ruoka-autoja sekä päiväkeskusten ja kahviloiden yhteydessä jaettua ruokaa. Jonottamista kadulla tai muutoinkin on vain vähän.

– Julkinen keskustelu ruoka-avusta on pitkään antanut yksipuolisen kuvan ruoka-avusta jakojonoineen. Pitkiä leipäjonoja on Suomessa todella vähän, ja silti ne saavat median huomion. Varsinkin ulkojonot ovat vain pieni osa Suomessa tehtävästä ruoka-aputyöstä. Se, miten ja missä ruokaa voidaan jakaa, riippuu toimijan resursseista, kuten käytettävissä olevista tiloista, henkilökunnasta, kylmälaitteista ja kuljetuskapasiteetista, ruoka-aputyön toimijat korostavat.

Monet toimijat ovat jo pitkään tarjonneet ruoka-apua monen muun toiminnan ohessa. Ruoka-avun yhteydessä on esimerkiksi kahvilatoimintaa, päihdekuntoutustyötä, velkaneuvontaa ja palveluohjausta. On jalkautuvaa sosiaalityötä, monenlaista yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesken, leirejä ja vertaisryhmiä. Avustustyöntekijöissä on palkallisia, palkkatuettuja, vapaaehtoisia, talkoolaisia, kuntouttavan työn tekijöitä, työkokeilijoita, työharjoittelijoita ja oppisopimusopiskelijoita. On ammattilaisia ja käytännön työssä harjaantuneita. On myös heitä, joilla on oma kokemus ruoan puutteesta. Monissa paikoissa toimintaa ohjaavat ajatukset ”yhteisö kantaa” ja ”autettavasta auttajaksi”.

Yhteisöllisyyden tarve on myös nälkäiselle ihmiselle normaali tarve.

Tämä ei poissulje sitä, että on ihmisiä, jotka pärjäävät tai haluavat pärjätä ilman yhteisöä.

Ruoka-aputyön moninaisuudesta huolimatta ruoka-aputyön kehittämisen tarpeita on vielä paljon. Valtakunnallinen verkostoituminen on aloitettu, niin suuria kuin pieniäkin toimijoita tarvitaan. Tarve ruoka-avulle ei ole kadonnut, päinvastoin. Yhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki halukkaat!

 

Lisätietoja:

ADRA FINLAND SÄÄTIÖ SR: toiminnanjohtaja Heimo Lempinen heimo.@adra.fi +358 40 586 0500

YHTEINEN KEITTIÖ -HANKE KIRKKOHALLITUS: projektipäällikkö Jaana Alasentie jaana.alasentie@evl.fi +358 40 688 1474

KIRKKOPALVELUT: keräysjohtaja Tapio Pajunen tapio.pajunen@kirkkopalvelut.onmicrosoft.com +358 400 870 041

PELASTUSARMEIJA: sosiaalisen työn esimies Marja-Liisa Mäkelä marja-liisa.makela@pelastusarmeija.fi +358 40 905 1071

RUOKA-APU YHDISTYSTEN LIITTO RY: toimintakoordinaattori Nina Havia nina.havia@ruoka-apuliitto.fi +358 45 220 5759

SAMARIA RF: toiminnanjohtaja Ismo Valkoniemi ismo.valkoniemi@samaria.fi +358 40 741 5577

SININAUHALIITTO RY RUOKAJONOSTA OSALLISUUTEEN -PROJEKTI (ESR): projektipäällikkö Teija Nuutinen teija.nuutinen@sininauha.fi +358 50 439 0018

SUOMEN VAPAAKIRKKO: diakoniasihteeri Kristian Vilkman kristian.vilkman@svk.fi +358 40 049 9999

TYÖTTÖMIEN KESKUSJÄRJESTÖ RY JA TERVEYDEKSI-HANKE: järjestösihteeri Juha Keränen juha.keranen@tvy.fi +358 40 547 7090

VIADIA RY: media-assistentti Ida Erkkilä ida.erkkila@viadia.fi +358 50 351 3819

YHTEINEN PÖYTÄ VANTAA: projektipäällikkö Hanna Kuisma hanna.kuisma@vantaa.fi +358 50 318 0983

Pitkäaikaistyöttömät jäämässä heitteille

Työttömien Keskusjärjestö on tyrmistynyt tiedosta, että Varsinais-Suomen TE-toimiston johto on kesäkuussa pitämässään kokouksessa päättänyt, ettei työllisyyspoliittisille (typo) hankkeille varata määrärahaa ensi vuodelle. Typo-hankkeissa on kyse vaikeasti työllistyvien henkilöiden ohjaamisesta kohti avoimia työmarkkinoita.

Hankkeet sisältävät ammattimaisen uraohjauksen, palkkatuetun työpaikan, työvalmennuksen, räätälöidyn työllistymispolun. Varsinais-Suomessa on käynnissä 15 typo-hanketta, joiden asiakkaina vuositasolla on liki 2 000 pitkäaikaistyötöntä ihmistä.

Päätös käytännössä lopettaa ammattimaisesti ohjatut työelämäpalvelut pitkäaikaistyöttömiltä, ihmisiltä, joista suurin osa ei ole valmis avoimille työmarkkinoille. Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä n. 20 000 työtöntä. Siitä turkulaisia pitkäaikaistyöttömiä on 3 900.

Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski pitää Varsinais-Suomen TE-toimiston päätöstä tyrmistyttävänä:
– Maakuntauudistus ja siihen kytkeytyvä kasvupalvelu-uudistus näyttävät syövän työllisyyspoliittiset avustukset. Niiden avulla yhdistykset, säätiöt ja kunnat ovat voineet ylläpitää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tarve työttömiä tukeville palveluille on paljon suurempaa kuin tarjonta.

Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärven mielestä kyse on tietämättömyyteen perustuvasta, lyhytnäköisestä eleestä:
– Päätös on erittäin arveluttava ja koskee heikoimmassa työllisyysasemassa olevia ihmisiä. Heikennysten kierre on pysäytettävä. Nyt puuttuu selvästi ymmärrys siitä, että kolmas sektori on osa ihmisten selviytymisen tukiverkostoa. Kyseessä on täysin käsittämätön toimenpide, joka onnistuessaan vetää rajun suuntaviivan maamme työllisyyspolitiikassa.

Työttömien Keskusjärjestö on tehnyt ministeri Jari Lindströmille kyselyn asiasta ja odottaa vastausta.

Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, 050 577 2580, jukka.haapakoski (@) tvy.fi
Puheenjohtaja Irma Hirsjärvi, 050 5915 461, irma.hirsjarvi (@) tvy.fi