Ajankohtaista

Terveyttä työttömille -toiminnan lähtökohtana oli huolestuttava havainto. Huolimatta vuonna 2010 säädetystä terveydenhuoltolaista, joka takasi työttömälle oikeuden maksuttomaan terveystarkastukseen, tieto ei…

Työttömien Keskusjärjestö kiittää sosiaali- ja terveysvaliokuntaa lausuntopyynnöstänne,  Esityksessä ”ehdotetaan muutettaviksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia, sairausvakuutuslakia sekä 15 muuta…

Hallituksen kehysriihessä sote-järjestöt saivat kylmää kyytiä. Järjestökenttää kurittavat nyt yhteensä yli 190 miljoonan rahoitusleikkaukset tämän hallituskauden aikana. Leikkausuutisten väliin oli…

Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui 16.4. Helsinkiin. Samalla juhlittiin Keskusjärjestön 35-vuotista taivalta. Vuosikokouksessa valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Niko Saarela Kajaanin työvoimayhdistyksestä. Hän…

Työttömien Keskusjärjestön 35. vuosikokouksen kannanotto Työttömien ahdinkoon ei näy helpotusta. Sosiaaliturvaa on heikennetty, palveluita karsittu ja osallisuuden mahdollisuuksia saksittu. Tilanne…

Luonnos 20.2.2026 Hallituksen esitys eduskunnalle työnhakijan avointen korkeakouluopintojen aikaista työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi. Referensnummer för begäran om ett uttalande: VN/37864/202

On tiedossa, että työttömät ovat sairaampia kuin työssäkäyvät ja siten heidän terveyspalvelujen tarpeensa on suurempi. Tarpeita vastaavien terveyspalvelujen saaminen vaatii…

Valtaosalla pitkäaikaistyöttömistä on kykyä ja halua töihin. Jokaisen ihmisen tarina työttömyyden takana on kuitenkin erilainen, johtuen esimerkiksi elämäntilanteesta, toimintarajoitteista, työhistoriasta,…

Työttömät työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla entistä suurempia haasteita. Haettavien työpaikkojen määrä on vähäinen ja työnantajien valta rekrytointiprosesseissa on kasvanut. Tuoreena huolenaiheena…

Työttömien Keskusjärjestön hallituksen kannanotto: Työ- ja toimintakykyä edistävien sosiaalipalvelujen uudistusta valmistellut alatyöryhmä on julkistanut ehdotuksensa kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalinen kuntoutuksen sekä…

Työttömien Keskusjärjestö vill tacka er för Bedömningspromemoria om behoven att utveckla arbetskraftsservicen i samband med reformen av arbetsverksamheten i rehabiliteringssyfte Referensnummer: VN/37864/2025  Työttömien Keskusjärjestö stödjer i allmänhet de utvecklingsförslag som presenteras i bedömningsmemorandum 1-3 och 5. Nedan följer mer detaljerade kommentarer.   Utvecklingsförslag 1: Skräddarsydd karriärcoaching  Arbetsförmedling är resultatet av långsiktig behandling. Työttömien Keskusjärjestö har länge stöttat individuella arbetsförmedlingstjänster som passar klientens situation. Eftersom det finska social- och sjukvårdssystemet inte tillräckligt kanidentifiera klienternas arbets- och funktionella kapacitetsbehov i förhållande till arbetsmarknadens behov, är det viktigt att kartlägga dessa behov i samband med karriärcoaching.   Inom karriärcoaching är det också viktigt att identifiera dessa behov av servicestöd, särskilt i situationer där arbetssökande har minskad eller ingen jobbsökning. De arbetslösa bör inte befinna sig i en situation där de kämpar med arbetslöshetoch hälsa utan professionellt stöd.   Utvecklingsförslag 2: Diversifiering av arbetscoachningsmetoder  Det är viktigt att använda modeller baserade på impact-forskning, såsom IPS-jobbcoachning. Det kan dock finnas otillräcklig forskning i Finland, särskilt om fördelarna med lågtröskeltjänster relaterade till att främja arbetsförmåga och funktionell kapacitet. Generellt är perspektiven ofta snäva.   Den största utmaningen med IPS-jobbcoachning är troligen de ekonomiska investeringarna för att lansera och underhålla tjänsterna. Detta borde inte vara ett hinder. En annan utmaning är produktiviteten hos modeller som görs direkt med arbetsgivare i en situation där det inte finns någon efterfrågan på arbetskraft. I dessa situationer måste arbetsförmedlingen vara flexibel så att de erbjuder andra serviceaktiviteter som främjar arbete och funktionell kapacitet, utbildning elleranställning (inom offentlig eller tredje sektor).   Utvecklingsförslag 3: Att bygga en anställningsplan som tjänsteenhet  Skulle detta innebära att man kombinerar aktiverings- och anställningsplanen? Skulle myndigheten kunna erbjuda andra hälso-…

Asia:  VN/7747/2024  1. Yleistukilaki  Yleinen näkemyksenne työskentely- ja asumisaikavaatimuksen asettamisesta tavanomainen yleistuen saamisen edellytykseksi  Esityksessä ehdotetaan, ”että työttömyyden perusteella maksettava yleistuki maksettaisiin kotoutumistukena sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei täytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa ja joka on asunut Suomessa alle kolmevuotta asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain mukaisella tavalla edeltäneen kymmenen vuoden aikana.”  Työttömien Keskusjärjestön mielestä tämä on järkevä lähtökohta. On ihmisarvoisen elämän edellytys saada tukea, jos ei töitä löydy, mutta suomalaisen yhteiskunnan tulee välittää viesti, että työ on parasta sosiaaliturvaa terveille ja työkykyisilleihmisille.  Jo maassa olevien ihmisten työvoimapotentiaalin hyödyntäminen on järkevää yhteiskuntapolitiiikkaa.   Emme kannata sitä, että kotoutumistukea kutsuttaisiin yleistueksi. Jos yleistukeen tulee valtavasti erilaisia tulotasoja ja erityisehtoja, niin tuesta tulee sekava ja byrokraattinen kaikille hakijoille.   Työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon täyttyminen on työttömille kansalaisille myös vaatimus. Emme näe syytä, miksei maahanmuuttajataustaisilla olisi vähintäänkin sama tilanne.    Työmarkkinatuen ehtona on ammatillinen koulutus tai korkeakoulutus. Mikäli tämä ei täyty, 21 viikon odotusajan jälkeen saa oikeuden. Tähän suhteutettuna kolmen vuoden asuminen on pitkähkö aika. Toisaalta tätä odotusaikaa luonnollisemmintulisi soveltaa kansainvälisiin käytäntöihin.   Yleinen näkemyksenne kielitaitoa koskevista poikkeuksista työskentely- ja asumisaikavaatimuksen soveltamiseen  Mielestämme perustason kielitaito tukee Suomeen integroitumista. Sitä on kohtuullista vaatia.…