HE 59/2011 VP VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2012, LUKU 32.30

TVYry:n lausunto valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle   

Suomi velkaantuu rajusti, jos työpaikkoja ei pystytä lisäämään, sillä merkittävä osa verotuloista kerätään ansiotuloina. Pitkäaikaistyöttömyyden voi perustellusti sanoa olevan poliittinen valinta. On kestämätön tilanne, että meillä on arviolta noin 150 000 ihmisen joukko, joka on enemmän tai vähemmän syrjäytetty työmarkkinoilta. Samanaikaisesti työmarkkinoita vaivaa kasvava työvoimapula. Kaikissa politiikkaohjelmissa tulee olla tavoitteena työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin ja aktivointiaste on koko maassa nostettava 50 prosenttiin.

Työvoimanpalvelukeskukset, hallitusohjelma

          Hallitusohjelman mukaisesti Työvoimanpalvelukeskus- malli laajenee koko maahan. Tervehdimme hallitusohjelman kirjausta kiitollisina. Palvelukeskukset tarjoavat yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluja työ- ja toimintakyvyn sekä työllisyyden edistämiseksi. Toimintamallin tulee vakiintua koko maahan ja mallia tuleekin levittää nopeasti hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti. Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä toiseen siirtyminen tulee olla joustavaa ja asiakkaalle aina taloudellisesti kannattavaa.

Mallin tehokas hyödyntäminen edellyttää joustavaa säädöspohjaa sekä riittäviä taloudellisia ja henkilöresursseja.

Kuntakokeilut, hallitusohjelma

Vaikeasti työllistyvien työllisyyttä edistävän toiminnan ja erilaisista kohderyhmälle suunnatuista toimenpiteistä aiheutuvien kustannustenjaon perusteissa tulee toteutua yhteisvastuu kunnan ja valtion kesken. Panostamalla nyt työllisyyteen voimakkaasti, ihmisiä autetaan siirtymään takaisin työmarkkinoille ja samalla vähennetään tukiriippuvuutta. On parempi, että toimeentulon saa työnteosta, kuin että se koostuu monista erilaisista etuuksista.

Kuntakokeiluissa tulee mahdollistaa pitkään työttömänä olleiden syrjäytymisen ehkäisyä mahdollistamalla erilaisten palveluiden saatavuus kaikille myös kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Liikunta-, kulttuuri-, terveys-, sosiaalinen luototus-, ja musiikkipalvelut sekä esimerkiksi kansalaisopistopalvelut tulee jatkossa kiinnittää toiminnaksi ja osaksi Kuntouttavan työtoiminnan palveluita.

Vuoden 2012 budjettiin esitetään 5 miljoonaan euron osuutta aloitettaviin kuntakokeiluihin. Hallitusohjelmassa luvataan 10 kokeilupaikkakuntaa hallitusohjelmassa sovittuun kokeiluun. TVY ry toteaa, ettei 20 miljoonan erillisrahalla kokeiluja voida hoitaa vaikka rahoitusosuus kuntien ja Te-hallinnon kesken jakautuisikin samoin kuin työvoimanpalvelukeskusten rahoitus. Kilpailu kuntien kesken kokeiluun pääsemiseksi tullee olemaan kiivas.

Näillä rahoituskehyksillä kokeilualueiden valinnassa pitää painottaa pysyvästi korkean työttömyyden alueita ja rakennemuutospaikkakuntia.

Valtio on Paltamon malliin kohdistanut vuodelle 2012 budjetissaan 7 miljoonan euron määrärahan. Mielestämme 20 miljoonaa vuodessa useamman kunnan kokeiluun on olematon kokonaissumma. Kuntien on oltava pieniä ja aktivointiasteen on oltava valmiiksi jo korkea.

Työhön kuntoutus

Kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja laatua tulee kehittää ja toiminnan toteuttamiseen tulee antaa riittävät taloudelliset resurssit myös kolmannelle sektorille. Vahvistettaessa työnhakijoiden työmarkkinakelpoisuutta tulee Kelan asiantuntemusta kuntoutuksesta pitää voida hyödyntää entistä paremmin.

Tärkeäksi koemme sen, että Kuntouttavan työtoiminnan ohjaukseen tulisi antaa rahaa ELY-keskusten työllisyyspoliittisesta avustuksesta. Kuntouttava työtoiminta tulee laissa siirtää niiden aktivointipalvelujen piiriin, jotka kerryttävät työssäolo- ja paluuehtoa. Näin toimenpiteelle saadaan parempi arvostus työttömien keskuudessa.

Palkkatuki ja kolmas sektori

Kolmannen sektorin työllistämistoiminta: kolmas sektori tarjoaa matalan kynnyksen työpaikkoja ja osallisuutta yhteiskuntaan. Kolmannen sektorin työllistämistoimintaa voidaan edesauttaa mm. peruuttamalla Suomessa sovellettavat EU:n valtiontukisäännökset, jotka vaikeuttavat kolmannen sektorin palveluiden kehittämistä. Hallitusohjelman mukaisesti jo vuodesta 2010 tehtyjä elinkeinotoiminnan määrittelyjä tulee nopeasti tarkastella uudelleen ja käytänteitä yhdenmukaistaa eri puolilla maata samanlaisiksi.

Vuodelle 2012 työllisyyden edistämiseksi tarkoitetut määrärahat pienenevät käsityksemme mukaan 57 miljoonalla eurolla.

Rahoituksen vähenemisen seurauksena monet järjestöt joutuvat tuntuvasti supistamaan työllistettävien ihmisten määrää, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole saatavilla määrärahojen puutteen vuoksi. Harjoittelijoita ja kuntoutettaviakaan ei voida ottaa, jos ohjaajia ei voida palkata. Useat yhdistykset joutuvat ajamaan toimintojaan alas, ja joidenkin toiminta lakannee kokonaan.

Palkkatuella työllistämisen vaikuttavuutta arvioitaessa tulee huomioida myös sen syrjäytymistä ehkäisevä ja osallisuutta lisäävä merkitys eli palkkatukijaksojen vaikuttavuuden kriteereitä tulee tarkistaa. Siirtymistä avoimille työmarkkinoille palkkatukijaksojen jälkeen tulee parantaa työvalmentajien avulla.

Työllisyyspoliittisen avustuksen suhteen vuosi 2012 on ns. ylimenovuosi. Vuoden 2013 alusta voimaan tulevan rahoituksen lähtökohtana on yhdistyksillä palvelujen tuotteistus. Kolmannen sektorin toimijoiden osalta yhtenä tehokkaana palvelulinjana ja tuotteena tulee olla ”Syrjäytymisen ehkäisy”.

Toteutettaessa kolmannelle sektorille avustusten jakoa TE- hallinnon tulee huomioita myös se, että avustuksilla varmistetaan järjestöjen mahdollisuus toimia yleishyödyllisinä voittoa tavoittelemattomina toimijoina.

Budjetin toteuttamisen tavoitteena työllisyyspolitiikan osalta on oltava se, että jokainen voi kansalaisena osallistua osaamisensa ja myös osatyökykyisyyden antamilla voimavaroilla olla mukana työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen. Työ on myös paras keino syrjäytymisen ehkäisemisessä ja köyhyyden torjumisessa.

Työvoiman kysyntä ja tarjonta

Tilastokeskuksen tutkijan Pekka Myrskylän mukaan yhteiskunnan ulkopuolella olevia sekä  ja nuoria työttömiä, joilla on vain perusaste, on vuoden 2008 tilaston mukaan 48 253 henkilöä (tämä kattaa sekä suomalaiset että maahanmuuttajat ilman suomen kansalaisuutta).

Nuorten yhteiskuntatakuuseen osoitetaan vuodelle 2013 yhteensä 60 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa konkreettisesti suoraan, jos koko summa olisi TEM:in hallinnon alla suunnattu 6 000 nuorelle pelkästään työmarkkinatukea ja ylläpitokorvausta. Määrällä ei tavoiteta edes kaikkia niitä nuoria, jotka ovat tulottomia ja yhteiskunnan ulkopuolella.

Täysin yhteiskunnan ulkopuolisina heistä on pystytty tilastoimaan 32 408 henkilöä sekä työttömyystilastoista 15 851 nuorta ja pelkän peruskoulun varassa 23 647 lastamme, joista vieraskielisiä 9 510 lasta.

Heistä on täysin asunnottomia 4194 ihmistä ja yhteiseksi nimittäjäksi tilastoissa löytyy lapsuudessa huostaanotto ja saavutettuaan täysikäisyyden juurettomuus ja kodittomuus.

Lapsia heistä on 11 852 naisella ja teiniäitiyttä ryhmällä on havaittavissa muuta väestöryhmää huomattavasti enemmän. Tilastokeskuksen Myrskylän tutkimuksen mukaan, jokaisesta ikäryhmästä pelkän peruskoulun varaan on jäänyt noin 10 000 lastamme. Osa syrjäytyy jo syntyessään, osa ei pääse toiselle asteelle opiskelemaan ollenkaan ja noin 8000 lastamme jättää toisen asteen kesken.

Suuri vastuu uusien pitkäaikaistyöttömien synnyn ehkäisyssä on koulutuspolitiikalla. Jokaiselle peruskoulunsa päättävälle on oltava ja taattava mahdollisuus vähintään keski-asteen opiskelupaikkaan lähellä omaa kotiseutuaan.

Oleellisin asia hallituksen tavoitteissa on se, että Nuorten Yhteiskuntatakuuseen on budjetoitu liian vähän rahaa. Valtion kehysohjelma vuoteen 2015 saakka kertoo, että TEM:in osuus siihen budjetoidusta on vuositasolla 30 miljoonaa. Kokonaissumma on 60 miljoonaa euroa vuosina 2013-2015.

Jos laskee mitä sillä 30 miljoonalla saa keskimäärin 3000 nuorta keskimäärin kuukautta kohden toimenpiteeseen. Vuoden työmarkkinatuki ja ylläpitokorvaus on 10.000 euroa/ yksi henkilö toimenpiteessä.

Nuoret työttömät ovat meidän 90- luvun työttömien lapsia ja joukossa on havainnoitavissa iso joukko jossakin vaiheessa huostaan otettuina ja heiltä puuttuu taas tässä ajassa aikuisen tuki. Kun he pääsevät huostaanottotilanteesta ikänsä puolesta ulos he joutuvat asunnottomiksi.

Yksi merkittävä seikka tässä on se, että toimenpide takuu nuorilla on kun henkilöt ovat olleet 3 kuukautta työttöminä. Mitä tehdään heille jotka ovat olleet jo vuosia työttömänä tai ulkona yhteiskunnasta. Sama tilanne jatkuu Kuntakokeilujen puolella. Siellä puuttuminen alkaa silloin kun henkilöiden työttömyys on kestänyt 12 kuukautta. Mitä tehdään heille jotka ovat olleet työttömänä 24- 36- 84 kuukautta. Palvellaanko heitä ja miten.

Syntyykö jälleen uusi luokka pudokkaita joiden lapset kokevat periytyvän työttömyyden. Nyt yhdistyksiin hakeutuu tuettuun työhön INSINÖÖREJÄ, merkonomeja, maistereita, ovatko he se porukka jotka nyt joutuvat tilanteeseen etteivät koskaan pääse edes oman alansa koulutusammatin töihin.

TEM:in segmentointi tai nykyisellä nimellä Palvelulinjat eivät anna tukea niille ihmisille jotka ovat olleet pitkään työttömänä ja joiden kohdalla on tulkittu etteivät he ole työhallinnon keinoin autettavissa. He tarvitsevat niin paljon apua ettei siihen nykyisen valtion tuottavuusohjelman piinaamat te-toimistot pysty antamaan tarpeeksi resursseja.

Nuorten velkaantuminen, pikavippiluotot ovat aiheuttaneet hädän ja yhteiskunnasta syrjäytymisen sadoille tuhansille ihmisille. Suuri osa meidän 50.000 nuoresta työttömästä ja ilman ammatillista koulutusta olevasta nuoresta on tässä velkavankien joukossa.

On hyvä, että muistaa se, että esimerkiksi Tampereen ns. rahoitusosuus työmarkkinatukeen nousee työmarkkinatuen nousun vuoksi yli 2 miljoonaa euroa vuositasolla.

Helsingin osalla, jos 500 päiväisten taso on sama kuin vuonna 2010 lisälasku KELALLE tulee olemaan vuonna 2012 noin 5 miljoonaa euroa vuositasolla.

Toimeentulon ja palvelujen kytkentä

Työnteko tulee olla kannustavaa eli työnteosta tulee aina saada korvaus, joka on enemmän kuin pelkät tuet.

Niille henkilöille, jotka eivät lukuisista ja moninaisista tukitoimista huolimatta työllisty avoimille työmarkkinoille, tulee rakentaa ns. pysyvämmät välityömarkkinat. Kolmannen sektorin roolia työelämäosallisuuden ylläpitäjänä tulee vahvistaa. Työnhakijalla on oikeus työhön, mutta työnhakijalla tulee olla myös velvollisuus ottaa työtä vastaan, jos työllistymisen esteet on saatu purettua.

Kelan ja Tilastokeskuksen tutkimukset ja tilastot

Kaikkien saatavilla olevien kotimaisten tutkimusten ja tilastojen mukaan valtionhallinnon toimenpiteiden seurauksina pitkäaikaistyöttömyys ja tulottomuus ovat yhteinen suurin nimittäjä yhteiskunnasta ulosliputetuille.

TVYry:n tavoitteet:

1. Vuoden 2012 budjetissa palkkatuen osuus valtionhallintoon puolittuu ja näin palvelutoiminta Te- palveluissa heikkenee nopeasti asiakaspalveluissa.  Valtion tuottavuusohjelma työvoimahallinnon puolella leikkaa edelleen asiakastyöhön käytettäviä resursseja ja tämä luo tehottomuutta työmarkkinoille. Työhallinnon ilmaispalvelut on turvattava kaikille kansalaisille riippumatta siitä, missä he asuvat.

Budjetin mukaan palkkatuen osuus ontuu noin 50 miljoonaa euroa. TVY ry:n väki pitää ennakoitavissa olevana sitä, että työllisyysmäärärahat tulevat loppumaan keväällä jo aikaisempaa aiemmin, vaikka osa määrärahoista onkin siirtomäärärahoina.

TVYry:n vaatii, että palkkatukimäärärahojen riittävyys on turvattava joustavasti ilman katkoja. 

1. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 25 eurolla. Etuuksien tasoa ja perusturvaa on edelleen parannettava siten, että toimeentulotukeen joudutaan turvautumaan vain lyhytaikaisesti, kuten lainsäätäjän tarkoitus onkin.

1. Työ- ja elinkeinoministeriön uusi työttömien työnhakija-asiakkaiden segmentointi uhkaa jättää pelkän toimeentulotuen varaan noin 150 000 pitkäaikaistyötöntä. Työministeriön painopistettä palveluihin ollaan selkeästi siirtämässä juuri työttömäksi jääneihin. Vaatimuksemme on, että kaikkia työttömiä on palveltava tarpeiden mukaan ja heidän hyväkseen on valtionhallinnossa tehtävä työllistymistä edistävää työtä.

1. Työttömien terveydenhuollon kehittyminen työterveyshuoltoa vastaavaksi on koko yhteiskunnan kannalta merkittävin työvoiman saatavuuden kannalta merkittävin painopiste alue.

1. Työllistymissuunnitelman sisältöön tulee ottaa mahdollisemman varhaisessa vaiheessa asiakkaan elämän kokonaistilanteen kartoitus, mikäli TE- toimiston virkailija näkee, että työnhakija-asiakas tarvitsee erityisneuvoja- ja apua. (Esim. velkaneuvonta, sosiaalinen luototus, kuntoutus). Työllistymissuunnitelman teosta vastaavien virkailijoiden tulee arvostaa jokaisen työnhakija-asiakkaan ihmisarvoa ja auttaa ihmisiä syrjäytymistä ehkäisevällä etupainotteisella työotteella.

TVYry:n puolesta

Lea Karjalainen
TVY ry:n puheenjohtaja

Lähteet:

Pekka Myrskylä. Nuoret työttömät ja ulkopuoliset. Työttömien Ihmisarvofoorumissa 19.3.11

Työttömien Ihmisoikeusfoorumin tulokset 2011