Työttömien Keskusjärjestö ry:n lausunto: STM 53:00/2018

Työttömien Keskusjärjestö ry kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä mahdollisuudesta lausua ehdotukseen STM53:00/2018 eräiden järjestöjen ja kuntien sekä työnantajien järjestämien työllistymistä tukevien toimien sisällyttämisestä työttömyysturvalain niin kutsutun aktiivimallin mukaiseen aktiivisuuteen.

Yleiset huomiot ehdotetuista lakimuutoksista:

Aktiivimalli on lisännyt etenkin vuoden alussa työttömien hakeutumista aktiivisuusehdon täyttävien töiden ja toimenpiteiden piiriin. Työttömien Keskusjärjestö ry:n mielestä aktiivimalli vahvistaa kuitenkin työttömien eriarvoista kohtelua ja siksi se tulee kumota.

Lausuttavana oleva esitys pyrkii paikkaamaan joitain epäkohtia aktiivimallilainsäädännössä. Haasteena on, että kun paikataan lain aukkoja, viranomaisten työ menee tulkinnanvaraiseksi mikromanageroinniksi. Se myös johtaa erilaisiin alueellisiin, paikallisiin ja yksilöä koskeviin tulkinnallisiin eroihin ja sitä kautta työttömiä työnhakijoita koskevaan eriarvoisuuteen.

Ehdotus ei korjaa aktiivimallin tulkintaongelmia, esimerkiksi osa-aikatyöstä toiseen siirtyvän automaattikarenssia, vaikka kyseisen siirtymisen syynä olisi parempi palkka. TE-keskuksella on nyt oikeus määritellä, millainen on riittävä nousu tulotasossa ja lakkauttaa omalla perustelullaan työttömyysetuuden maksu. Tämä ei ole mielestämme työttömän oikeusturvan mukaista.

Lausuntopyynnössä pyydettiin arvioimaan:
1. Ehdotuksessa tarkoitettujen toimijoiden mahdolliset nykyisin työttömille järjestämät valmennukset ja niihin osallistuneiden henkilöiden määrää koskevat sellaiset tiedot.
2. Järjestäjiä ja toiminnan sisältöä koskevan määrittelyn riittävyys ja selkeys, erityisesti kohta 3 huomioiden.
3. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi tarkoitettu toiminta määritelty niin, että muutosehdotuksessa tarkoitettu järjestäjä pystyy arvioimaan tarjoamansa toimintansa sisällön ja antamaan osallistumisesta todistuksen työttömyysturvan hakijalle.
4. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi toiminta määritelty niin, että työttömyysturvan saaja saa riittävän tiedon muutoksen sisällöstä
5. Toimeenpanoa koskevat näkemykset mukaan lukien tiedottaminen, neuvonta ja mahdolliset henkilötyövuosiarviot
6. Voimaantuloajankohtaa koskevat seikat muutoksen toimeenpanon näkökulmasta

1. Ehdotuksessa tarkoitettujen toimijoiden mahdolliset nykyisin työttömille järjestämät valmennukset ja niihin osallistuneiden henkilöiden määrää koskevat sellaiset tiedot.

Lausuntoajankohta oli sellainen, että kattavaa vastausta tähän ei ole antaa. Yhdistykset järjestävät esimerkiksi seuraavia suoraan työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä, joihin työtön voi osallistua:
a. ATK-, ICT -kurssit (Windows, Mac tekstinkäsittely yms. ohjelmat), some-, tiedonhakukoneet, optimointi, jne.
b. hygieniapassit, tulityöntekopassit, hätä/ensiapukurssit, työturvallisuuskortti, ja muut ammattiin liittyvät passit yms.
c. kielikurssit/kielikylvyt
d. ammattimainen ompelu ja muu käsien taitoja kehittävä työ
e. pajatoiminta – mm. autopajat, mediapajat (audio-visuaaliset tehtävät, toimittajan työt, video, ääni yms.)
f. kierrätystoiminta – CER-kierrätys, purku, kokoaminen, varastointi, myynti
g. ruokala – ja siihen liittyvät työt (kokin tehtävät, erityisruokavaliot, kylmäketjut yms.)
h. kiinteistön hoitaminen, rakentaminen ja kiinteistöjen ylläpito
i. uraohjaus, työnhaut, työpaikkavierailut, työnhakumessut jne.
j. ilmaisutaidon kurssit, johtaminen ym. hanke-hallinnointi-, talousosaaminen yms.
k. teatteri-, musiikki ja taide (osalle harrastus. Osa on jatkanut ammattiin)
Työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa edustavat esim.
a. luonto, retket, matkat
b. Kuntoutus, green care-hankkeet, joka on ohjattua sosiaalista kuntoutusta.
c. ohjattu liikunta
d. kuorot, bändit
e. muut harrastekerhot

2. Järjestäjiä ja toiminnan sisältöä koskevan määrittelyn riittävyys ja selkeys, erityisesti kohta 3 huomioiden.

Olemme tyytyväisiä, että Työttömien Keskusjärjestö ry:n jäsenyhdistysten rooli työllisyyttä edistävinä ja työllisyyspalveluja tarjoavina toimijoina on huomioitu lakiesityksessä. On kuitenkin monia valtakunnallisia yhdistyksiä ja kunnallisia toimijoita, joilla on samankaltaista toimintaa työllisyyden edistämisessä (esimerkiksi hygieniapasseja, tulityökortteja, työpajatoimintaa/työskentelyä jne.). Näitä valtakunnallisia yhdistyksiä toimii mm. välityömarkkinoiden yhteistyöryhmässä: https://www.tpy.fi/vaikuttaminen/yhteistyo-ja-tyoryhmat/valityomarkkinatoimijoiden-yhteistyoryhma/

Esitämme harkittavaksi, onko lainsäädännössä tarpeellista nimetä erikseen ammattiliitot ja esimerkiksi Työttömien Keskusjärjestö jäsenjärjestöineen työllisyyttä edistävinä järjestötoimijoina, joiden työllisyyttä edistävä toiminta olisi siten laissa sertifoitu aktiivisuutta edistäväksi?

Onko parempi, että määriteltäisiin yhdistyksen toiminnan laajuus, sisältö sekä kokemus työllisyyttä tukevasta toiminnasta esimerkiksi välityömarkkinoilla pohjaksi aktiivimallin soveltamiselle?

Onko otettu huomioon hakijan oikeusturva siinä tapauksessa, että järjestäjä ei anna tai ei jostain syystä voi antaa todistusta aktiivimallin mukaisesta aktiivisuudesta? Tämä on hyvin tavallista jopa lain voimalla määrätyn työtodistuksen kanssa. Samanlainen epävarmuustekijä on etuuden maksajan ”tarkistus henkilön osallistumisesta”.

3. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi tarkoitettu toiminta määritelty niin, että muutosehdotuksessa tarkoitettu järjestäjä pystyy arvioimaan tarjoamansa toimintansa sisällön ja antamaan osallistumisesta todistuksen työttömyysturvan hakijalle?

Lait, joilla määritellään sellaisten toimintojen rajapintoja, joilla on vaikutusta sekä hyvinvoinnin että terveyden edistämiseen ja samalla palvelutuotantoon koskevat keskeisesti julkista toimintaa. Ne koskevat sekä resursointia, palveluja, että kunnille tärkeää intressiä, ihmisiin liittyvien toimintojen huoltovarmuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perustehtävien laiminlyönti, joihin esimerkiksi työllisyys ja pitkäaikaistyöttömien terveydenhoito liittyvät, lisää kallista ja vaikeammin järjestettävää erikoispalvelujen hankintaa ja tuo siten kustannuksia. Järjestölähtöisillä toiminnoilla on tässä tasapainossa keskeinen rooli.

Pitkäaikaistyöttömiä yhdistää se, että heidän ongelmansa ovat yksilöllisiä, moninaisia ja erityisiä. Työttömyys ei ole välttämättä päällimmäinen ongelma, joka täytyy ensin ratkaista, että voi työllistyä. Kysymys voi olla esimerkiksi asunnottomuudesta ja terveysongelmista. Kun työttömän ongelmien ratkaisuun saadaan oikea järjestys, työllistyminenkin edistyy aiempaa paremmin.

Työkyvyn arvioinnit ja toimintakyvyn edistäminen tulee kuulua aktiivimallia edistävään toimintaan.Onhan jo esimerkiksi kuntouttava työtoiminta hyväksytty aktiivisuutta täyttäväksi toiminnaksi.

Sosiaaliset verkostot ovat olennainen työllisyyteen vaikuttava tekijä. Työpaikkojen hakeminen ja siihen liittyvät rekry-toiminnat yms. toiminnot edistävät mielestämme aktiivisuutta ja ne tulisi sisällyttää lakiesitykseen aktiivitoimena. Palveluntarjoajien joukkoluentojen sijaan tutustumismatkat, verkostoitumistapahtumat, verkko-verkostoituminen ja esimerkiksi kulttuuri-, harraste- ja liikuntatapahtumat ovat paikkoja, joissa sana erityisesti lyhyistä ja tilapäisistä, mutta lupaavista oman alan työpaikoista liikkuu. Sosiaalinen toiminta on yksi tärkeimmistä työkyvyn säilyttäjistä.

Aktiivisuutta kerryttävä toiminta tulee määritellä selkeästi ja yksiselitteisesti.

4. Onko aktiivisuutta kerryttäväksi toiminta määritelty niin, että työttömyysturvan saaja saa riittävän tiedon muutoksen sisällöstä?

Työttömällä tulee olla jo etukäteen ja yksiselitteisesti tieto siitä, täyttääkö toimi, johon hän osallistuu aktiivisuusehdon. Esimerkiksi kaikki työvoimaviranomaisen tarjoama tai hankkima toiminta ei kerrytä aktiivisuutta.
Palveluntarjoajaan liittyvät lausunnonantamisen ja tarkistamisen prosessit ovat lakiesityksessä epäselvät. Esityksen mukaan TE-toimisto ei anna työttömyysetuuden maksajalle lausuntoa mainituista työvoimaviranomaisen omista palveluista eikä se anna lausuntoa tai tiedotetta myöskään lisättäväksi ehdotetuista työllistymistä tukevista toimista. Tähän tarvitaan selkeämpi menettely.

Kysymyksenä myös, onko TE-toimistoilla toimintakapasiteettia riittävästi arvioimaan sitä, täyttääkö ulkopuoliselta toimijalta hankittu toiminta asetettuja ehtoja ja laatuvaatimuksia? Mitä maksaa TE-toimistoille annettu uusi arviointitehtävä?

5. Toimeenpanoa koskevat näkemykset mukaan lukien tiedottaminen, neuvonta ja mahdolliset henkilötyövuosiarviot.

Painotamme, että tulee tehdä selkeä etukäteisarviointi ja kriteeristö, mitkä toiminnat täyttävät aktiivisuusehdot ja miten niitä valvotaan. Esityksessä mainitaan toiminnan järjestäjän todistus toiminnasta, josta käy ilmi mm. asiakkaan osallistuminen ja mahdollisesti toiminnan sisältö. Kuitenkin sanotaan, että sisältöä ei tarkastella tai tutkita. Kaikista tulkinnanvaraisuuksista pitää päästä eroon, ennen kuin toimintatapa otetaan käyttöön.

Yhtenäiset lomakkeet saattaisivat järjestäjän todistuksen kanssa tehdä aktiivimallin soveltamisesta selkeämpää. Yksittäisten päivien vaikutus aktiivimallin kerryttämiseen on työttömien näkökulmasta hyvä asia.

Olemme erityisen huolissamme myös aktiivimallin ja omaehtoisen työnhaun mallin välisistä mahdollisista ristiriidoista. Toivomme, että tiedotuksessa nämä kahden eri mallin vaatimukset tuodaan selkeästi esille. Tärkeää on tehdä sekä STM:n ja TEM:n välillä näiden kahden ns. aktiivimallin välisten mahdollisten ristiriitojen keskinäinen arviointi.

Palvelujen tarjoajien näkökulmasta lakiesityksessä tulee pohtia, onko koulutuksellisia tarpeita esimeriksi viestinnän ja tiedottamisen suhteen? On myös palveluntarjoajille olennaista, että he osaavat täyttää mahdolliset tulevat lomakkeet oikein.

6. Voimaantuloajankohtaa koskevat seikat muutoksen toimeenpanon näkökulmasta

Painotamme, että esityksessä olevat asiat olisi pitänyt arvioida jo ennen kuin aktiivimallia alettiin soveltaa. Heikosti tehty aktiivimallilaki on aiheuttanut 134 000 työnhakijan joutumisen aktiivimallileikkuriin, monien tukihakemusten jopa moninkertaista korjaamista ja sitä kautta työttömille taloudellista ahdinkoa. Nyt käsiteltävän oleva esitys tuottaisi tällaisenaan runsaasti lisää tulkintatasoja, nykyisten lisäksi. Tapahtunut vahinko on korjattava ennen uusi asetuksia. Vakavista ongelmista kertovat mm. voimakas toimeentulotukihakemusten määrän lisääntyminen, eläkehakemukset ja karenssien nousu.

Tulevaisuuden kehittämisehdotuksena tämä esitys voisi avata konkreettisella tavalla mahdollisten tulevien maakuntien mahdollisuutta käyttää SGEI-menettelyä ja allianssimallia aktiivimalli-toimintojen hankinnan kohdalla. SGEI-menettelyssä (Services inEconomic Interests) viranomainen antaa palveluntuottajalle palveluvelvoitteen välttämättömässä tilanteessa, jossa markkinat eivät toimi. Nyt käsiteltävänä oleva esitys luo eräänlaisen alihankkijamallin. Mainittujen kansalaisjärjestöjen tai yhdistysten lisäksi esitys ei koske muita, mutta ne voivat hankkia palveluita mainituilta tahoilta. Kysymys on, miten se vaikuttaa palvelun valvontaan ja asiakkaiden oikeusturvaan?

Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kannalta tarve on erittäin selkeälle ohjeelle, jossa kuvataan tarkkaan, miten toimitaan, kun on kyse erityisen vaativan sosiaalipalvelun tai pienen joukon tarvitsemasta tuesta.

Helsingissä 2.8.2018

Työttömien Keskusjärjestö ry
Jukka Haapakoski,
Toiminnanjohtaja
+358 50 577 2580
jukka.haapakoski @ tvy.fi

Irma Hirsjärvi,
Puheenjohtaja
+358 50 591 5461
irma.hirsjarvi @ tvy.fi

Print Friendly, PDF & Email