Valtion vuoden 2014 budjettiin TVY ry:n lisäysehdotukset 250 miljoonaa

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu palkkatukia lisäämällä ja täydentävillä toimilla on välttämätön edellytys työllisyyden kasvulle

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työttömyys ovat finanssikriisin aikana kaksinkertaistuneet.  Kestävyysvajeen pienentämiseen tarkoitetuissa rakenteellisissa toimissa ei rakennetyöttömyyden pienentämiseen keskittyminen työhön hakeutumisen lisäämiseksi ratkaise ongelmaa, sillä pääongelma on puuttuvat työpaikat.  Merkittävä avainkysymys tässä on palkka- ja työvoimatukien sekä muiden aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarojen lisääminen ja työllistämisen esteiden poistaminen työn kysyntää edistävin toimin ja täsmäelvyksin (TEM 32.30.51).

Lisärahoitus ja työllistämisen esteiden vähentäminen ei lisää valtion velkaa millään merkittävällä määrin, koska työttömät saavat palkan työttömyysturvan sijaan. He maksavat enemmän veroja työssä kuin työttömänä ja samalla käteen jäävä ansio nousee ja parantaa toimeentuloa. Työvoimatuilla ja kohdistetuilla verotoimilla voidaan turvata vähintään minimityöehtojen mukainen palkkaus. Tällä myös vältetään köyhtyvien työntekijöiden ongelman synnyttämistä, kun minimiehtoja ei tarvitse alittaa.

Nuorten työttömyyden katkaisu kolmeen kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömyyden kääntäminen laskuun on realistisesti mahdollista täsmäkohdennuin toimin. Tämä on kärkikysymyksenä, mikä on vuosikymmenestä toiseen jäänyt vaille riittäviä toimia. Se merkitsee paitsi tiukkoja yhteiskunnallisia ja sosiaalisia seurauksia vaikeaa työttömyyttä kokeville itselleen, mutta samalla sitä, että menetetään työvoimaa ja synnytetään kustannuksia yhteiskunnalle. Asian ongelman olennainen syy on merkityksen ja ratkaisumahdollisuuksien riittämätön tiedostaminen.

Ratkaisut eivät lisää merkittävässä määrin velkaa suorien ja välillisten hyötyjen vuoksi. Ratkaisemista, lisämäärärahoja ja työllistymisen esteiden poistamista ei siten voida torjua viittaamalla julkisen velan kasvuun. Tämä on keskeisin niistä asioista, joita voidaan hoitaa julkisen velan kasvusta huolimatta. Työllisyys päinvastoin auttaa taittamaan julkisen velan kasvua ja vähentämään yhteiskunnalle vaikeasta työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

 

”Työllisyyslaki (275/87), annettu Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 1987:

17 § Nuoren työ- tai harjoittelupaikka. Alle 20-vuotiaalle nuorelle, jolle työvoimaviranomaiset eivät ole kolmen kuukauden kuluessa hänen ilmoittautumisestaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi voineet osoittaa työtä tai työnsaantia edistävää koulutusta, on sen kunnan, jossa nuorella on kotipaikka, järjestettävä työssäkäyntialueella työ- tai harjoittelupaikka kuuden kuukauden ajaksi.

18 § Työllistymisselvitys ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen. Jos — henkilö on ollut työttömänä yhdenjaksoisesti 12 kuukautta tai viimeisten kahden vuoden aikana työttömänä 12 kuukautta eikä häntä ole tänä aikana työllistetty —, on työvoimaviranomaisten pyrittävä ohjaamaan työnhakija koulutukseen tai työllistämään hänet — taikka sijoittamaan hänet erityisin työllistämistoimin valtion, kunnan, kuntainliiton, yksityisen tai yhteisön palvelukseen — . Tässä tarkoitetun henkilön työllistämään sitoutuvalle yritykselle maksettavasta työllistämistuesta säädetään — tarkemmin asetuksella”.

Laki tuli voimaan 1.1.1988. Periaatetasolla laki hyväksyttiin vuonna 1986. Toimia jatkettaessa saatiinkin pitkäaikaistyöttömyys käytännössä poistettua kokonaan. Määrä oli alimmillaan alle 3 000 henkilöä. Suora lainaus ”Pekka Tiainen 27.9.2013 Eduskunnan auditorio, alustus aineisto”.

 

Edellisen johdosta TVY ry:n esittää:

1) Valtion budjettiin esitetään vuodelle 2014 momentille 32.30.51 yhteensä 200 miljoonaa euroa tukityöpaikkojen rahoittamiseksi ottaen huomioon, mitä muutoin työsopimuslaissa tai laissa työmarkkinatuesta on säädetty palkkatuetusta.

Myöskin pyydämme huomioimaan budjettilisäyksen tekstiosiota laadittaessa vuonna 2014 voimaan tulevat asumistuen ja työttömyysturvan suojaosuudet, jotka omalta osaltaan lisäävät työmarkkinatuella olevien ostovoimaa.

Ilman syyperusteista etuutta (lue työttömyysturvaa) on maassamme jo noin 35 000 henkilöä, jotka ovat pudonneet työttömyysturvalta järjestelmän jäykkyyden vuoksi.

2) Tärkein kohderyhmä, joiden tuloja valtion tulisi välttämättä saada nousemaan, ovat tulottomat asuntokunnat/perheet, joita Tilastokeskuksen aineiston avulla tehdyn tutkimuksen mukaan oli vuonna 2011 noin 23 600.

Osallistavan sosiaaliturvan kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi valtion budjetista varataan kolmannen sektorin toiminnan turvaamiseksi 50 miljoonan euron määräraha. Vuoden 2013 määrärahoista oletamme jäävän enemmän kuin vuonna 2012 (90 miljoonaa).

3) Eduskunnan tulee varata vuoden 2014 budjetista eläkkeen järjestämiseksi niille työtä vailla oleville henkilöille, joilla yhtäjaksoinen työmarkkinatuella olo on kestänyt vähintään 5 vuotta ja henkilö on täyttänyt 58 vuotta.

 

TVY ry kirjaa seuraavaa:

  • TEM:iltä nopeaa selvitystä siitä, mitkä ovat ne esteet, joiden vuoksi TEM:in määrärahat momentilta 32.3051 ei tule käytettyä työttömyyden kasvusta huolimatta.
  • TVY ry:n vaatii, että lainsäädäntöä tulisi väljentää siten, että palkkatukien/määrärahojen käytössä luovuttaisiin moninkertaisesta etukäteiskontrollista.
  • TVY ry vaatii, että työllistämismäärärahoja kunnille, kolmannelle sektorille ja yrityksille tulisi myöntää siten, että palkkatukea käyttävät työllistäjät voisivat nykyisen etukäteiskontrollin sijasta tehdä saamistaan avustuksista jälkiselvitykset.
  • TVY ry korostaa, että nyt valtion tulisi muuttaa yritysten palkkatukipolitiikkaa siten, että yksinyrittäjät uskaltaisivat palkata tuella ensimmäisen työntekijän, menoja kertyisi enintään kymmenen miljoonaa vuodessa. Käsityksemme mukaan viime vuosina työpaikat ovat syntyneet nimenomaan pieniin yrityksiin. Ja ovat kyselyjen mukaan valmiita investoimaan ja työllistämään.
  • TVY ry:n mielestä kuukaudesta toiseen työministeriö ei voi selittää hallinnon toimimattomuutta sillä, että TE-palveluissa on menossa muutos, jonka seurauksena toimistoja ja henkilökuntaa on supistettu.

Kataisen hallitus on informoinut muuttavansa työvoimanpalvelulakia siten, että työntekijöitään lomauttaneet ja irtisanoneet työantajat, voivat ottaa yrityksiin työkokeiluun nuoria työttömiä. Tämä on mielestämme työsopimuslain vastainen ja suhtaudumme siihen jyrkän kielteisesti.

TVY ry muistuttaa, ettei tässäkään työllisyystilanteessa eduskunnan tule hyväksyä työsopimuslain murentamista valtion tuilla tavoitteena työttömyyden alentaminen. Palkkatuen käyttöä kunnissa ja yrityksissä, joissa on irtisanottu henkilöitä normaaleista työsuhteistaan, pitää edelleen kieltää kilpailua vääristävänä tukitoimintana.

Ehdotamme ministeriölle selitystyön tekemistä niiden nuorten osalta, jotka jäävät ilman koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen. Ovatko he hakeutuneet opiskelemaan ja jos ovat, mistä syystä he ovat jääneet ilman opiskelupaikkaa? Tiedossamme on, että Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ilman opiskelupaikka jäi n. 4000 nuorta. Mistä tämä johtuu? Valtion on tarjottava jokaiselle opiskelupaikka, jos sitä ei tarjota. Silloin kansalaisten syrjäyttäjä on valtio. Selvitystyön tehtävä on esittää valtioneuvostolle, miten tämä porukka hoidetaan.

Ehdotamme ministeriölle kannustinloukkujen aitoa purkamista. Kun palkat ovat pudonneet niin alas, että ne ovat samassa tasossa sosiaaliturvan kanssa, loukkujen purkaminen on todella vaikeaa. Silloin kun puuttuu aidot avoimet työpaikat, joihin pitkäaikaistyöttömät voivat hakea ja päästä, ei kannustinloukkuja ole. Jos matalapalkka-aloilla on työpaikkoja, niihinkin useimpaan tarvitaan ensin koulutus ja työkokemus. Useimmat avoimet työpaikat ovat vain näennäistyöpaikkoja, joihin työntekijä saadaan 0 h -sopimuksen.

 

Muutostarpeet työvoimapolitiikassa

Työttömien ja vast. yhdistysten matalan kynnyksen toimintapaikat on työhallinnon segmentoinnissa luokiteltu alimpaan kastiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksille ohjataan työhallinnon kautta erittäin vähän ihmisiä toimenpiteeseen. Kun työhallinnon työvoimapoliittisia toimenpiteitä uudistettiin vuoden alusta, valikkoon ei oikein enää jäänyt sellaisia toimenpiteitä, joita yhdistyksissä edes voitaisiin toteuttaa.  Siitä on seurannut, että työpajat ja toimintakeskuksissa ovat enenevässä määrin täyttyneet kaikkein vaikeimmin autettavissa olevista ihmisistä.

Ongelman ydin on siinä, jotta pystytään tarjoamaan elämän hallinnan parantamisen paikkoja kuntoutettaville, pitäisi olla myös niitä, jotka ovat lähempänä oikeita työmarkkinoita, siis palkkatuella olevia.

Enemmistöksi on jo tullut Kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ja sopimukset kuntien kanssa.

Tilanne on kärjistynyt siihen pisteeseen, että myönnetyt typo- avustusten hankesuunnitelmat eivät toteudu. Olemme siinä tilanteessa, että seuraavan vuoden hankerahat ovat vaarassa.

Kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun ja työvalmennuksen rinnalle tarvitaan myös muita palikoita. Tarvitsemme asiakkaille hoitoonohjausta päihdeklinikoille (alkoholi, muut laittomat päihteet) mielenterveyspuolen hoivaan ja hoitoon.

Asiakkailla on velkaongelmia, asunnottomuutta ja mitä erilaisempia ongelmia. Poliisi on toimintakeskuksissa tänä päivänä hyvin tuttu näky. Sopimuksen tekotilanteessa asiakkaan tiedot ja menneisyys pysyvät joillakin paikkakunnilla tiukasti salassa, mutta ei kaikkialla. Siellä missä moniongelmainen saapuu toimintakeskukseen ilman taustatietoa ja ilman motivaatiota, ongelmat puhkeavat nopeasti.

Yhdistystemme henkilöstöresurssit eivät ole riittäviä, eikä niin monipuolista ammattitaitoa, mitä yhdistyksissä tarvitaan. Eikä aina edes pienissä kunnissa. Yhdistykset taistelevat olemassa olostaan ja sopimuksia tehdään, vaikka pelko on koko ajan olemassa resurssien puutteesta.

ELY:n avustuksella voidaan palkata korkeintaan kaksi työnjohtajaa. Ostopalveluihin tai edes työllistettyjen ja toimenpiteissä olevien terveydenhuoltoon ei ole rahaa. Kunnat eivät suostu käyttämään tähän työttömien terveydenhuoltopalveluja. Nekin rahat on saatava jostakin muualta, kun taas pieninkin yrittäminen menee ALV:in piiriin.

Omarahoituksen hankkiminen on TEM:in taholta tehty mahdottomaksi.

Toimintakeskustemme johtajat ovat loppuun palamisen äärellä; jotain tähän ongelmaan pitäisi keksiä. Ihmisten sairastumiset eivät edistä tätä toimintaa. Tällä toiminnalla pahoinvointi lisääntyy niillä, jotka yrittävät auttaa ihmisiä.

Kolmas sektori on rakennettu korjaamaan niitä virheitä, joita maamme hallitukset ovat tehneet työttömyyden hoidossa.

 

Työttömyys ja köyhyys eivät ole rikoksia

Kansalaistottelemattomuudesta rankaisee käräjäoikeudet

 

TVY ry:n puolesta

Lea Karjalainen

Print Friendly, PDF & Email