Työttömyysturva heikkenee

law-iso

Hallitus antoi kesäkuun lopussa 2016 esityksen, jossa esitettiin merkittäviä heikennyksiä työttömyysturvaan (HE 113/2016). Esitys on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman kärkihanketta, jonka yhtenä toimenpiteenä on työttömyysturvan uudistaminen. Työttömyysturvaan tehtävillä muutoksilla tavoitellaan 200 miljoonan euron vuosittaista säästöä ansioturvamenoissa.

Eduskunta hyväksyi muutokset 16.11.2016 ja ne tulevat voimaan 1.1.2017.  

 

Ansiopäivärahan kesto

Tällä hetkellä ansiopäivärahan kesto voi olla 300, 400 tai 500 päivää. Ansiopäivärahan enimmäiskesto on 300 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria ja hän on kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta. Henkilö saa ansiopäivärahaa 400 päivää, jos hänellä on alle kolmen vuoden työhistoria tai hän on kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta. Ansiopäivärahan enimmäiskesto on 500 päivää, jos henkilöllä on vähintään kolmen vuoden työhistoria eikä hän ole kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta.

Hallituksen esityksen mukaan ansiopäivärahan enimmäiskesto on 500 päivää, jos henkilö on 58 -vuotias täyttäessään ansiopäivärahan työssäoloehdon ja hänellä on vähintään viiden vuoden työhistoria viimeisen 20 vuoden aikana. Jos työttömyys jatkuu 500 päivän jälkeen, voi henkilö saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea.

Ikääntyvä työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon, voi saada päivärahakauteensa lisäpäiviä ja päästä ns. eläkeputkeen. Oikeus lisäpäiviin koskee vain palkansaajan työttömyyspäivärahan saajia, ei yrittäjiä.

Työttömällä on oikeus peruspäivärahan lisäpäiviin, jos hän on syntynyt

  • vuosien 1950–1954 välisenä aikana ja siis täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä
  • vuosien 1955–1956 välisenä aikana ja täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä
  • vuonna 1957 tai sen jälkeen ja täyttänyt 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä.

Lisäksi edellytetään, että työtön on ollut työssä vähintään 5 vuotta edellisen 20 vuoden aikana. Peruspäivärahan lisäpäiviä maksetaan enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona työtön täyttää 65 vuotta.

Hallituksen esityksen mukaan ansiopäivärahan kesto on 400 päivää, jos henkilöllä on yli kolmen vuoden työhistoria. Ansiopäivärahan enimmäiskesto on 300 päivää, jos henkilöllä on enintään kolmen vuoden työhistoria. Kun edellä mainitut määräajat täyttyvät, on henkilöllä mahdollisuus saada Kelan maksamaa työmarkkinatukea.

 

Omavastuuajan kesto

Omavastuuaika määrätään työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen ja enimmäisaika alkaa alusta. Omavastuuajalta ei makseta etuutta. Omavastuuaika on tällä hetkellä viiden päivän mittainen. Hallituksen esityksessä omavastuuaika pitenisi seitsemään päivään.

Omavastuuaikaa koskeva muutos vaikuttaisi kaikkiin työttömiin. Vaikutus on suurempi lomautettujen ja muiden osittain työllistyneiden osalta. Näille henkilöille voidaan asettaa omavastuuaika kerran vuodessa, sillä työssäoloehto täyttyy osittaisen työskentelyn johdosta jatkuvasti uudelleen.

 

Päivärahojen taso

Peruspäiväraha on 32,68 euroa päivältä vuonna 2016. Sitä korotetaan 5,27 eurolla yhdestä alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta, 7,74 eurolla kahdesta lapsesta ja 9,98 eurolla kolmesta tai useammasta lapsesta. Lisäksi peruspäivärahaan voidaan maksaa korotusosaa, joka on 4,78 euroa päivältä. Työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen, mutta sen määrää voi alentaa omat tai vanhempien tulot.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.

Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Ansiopäiväraha lapsikorotuksineen on tällöin enintään yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.

Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan kahdella eri perusteella: pitkän työuran päätyttyä ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Korotetun ansio-osan laskentasääntöä muutetaan siten, että korotetun ansio-osan määrä alenee. Korotettu ansio-osa on 58 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Esityksessä ehdotetaan, että korotettu ansio-osa olisi 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka on suurempi kuin 95-kertainen perusosa, ansio-osa olisi tämän rajan ylittävältä osalta 25 prosenttia.

Pitkän työuran jälkeen maksettavista korotusosasta ja korotetusta ansio-osasta luovutaan.

Alennus merkitsee 2.000 euroa kuukaudessa ansaitsevan kohdalla 36 euron vähennystä kuukaudessa ja 3.000 euroa kuukaudessa ansaitsevan kohdalla 65 euron vähennystä kuukaudessa.

 

Etujärjestöjen kuuleminen hallituksen esitystä valmisteltaessa

Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Kuntaliitto pitivät esitystä kokonaisuutena ottaen kannatettavana ja oikeansuuntaisena. Sen katsottiin lisäävän työttömyysturvan kannustavuutta ja tuovan säästöjä, jotka parantavat työttömyysturvan rahoituksen kestävyyttä.

Kuntaliitto katsoi, ettei esityksen vaikutuksia kuntatalouteen ole arvioitu riittävässä määrin. Esityksessä on todettu, että työttömyysturvan keston lyhentämisellä on mahdollisesti vaikutusta kuntien talouteen. Nämä vaikutukset näkyvät kuitenkin aikaisintaan vuonna 2019, jolloin myös aluehallintouudistuksen on tarkoitus toteutua. Aluehallintouudistuksen yhteydessä tulee päätettäväksi myös työllisyydenhoidon vastuut ja rahoitus, minkä vuoksi tämän esityksen yhteydessä ei ole tarkoituksenmukaista arvioida tarkasti nykyisen lainsäädännön mukaisia vaikutuksia kuntiin.

Työntekijäjärjestöt suhtautuivat kielteisesti ehdotettuihin työttömyysturvan heikennyksiin ja katsoivat niiden pelkästään heikentävän työttömien toimeentuloa. Leikkausten ei myöskään katsottu edistävän työllistymistä.

Työntekijäjärjestöt esittivät myös, että lain voimaantuloon liittyviä siirtymäsäännöksiä tulisi muuttaa niin, että osa muutoksista tulisi ehdotettua hitaammin voimaan. Kaikki järjestöt esittivät, että työttömyyspäivärahan keston lyhentämisen ei tulisi koskea niitä, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon ennen lain voimaantuloa. Myös korotusosan maksamisen jatkamista nykyisen suuruisena esitettiin niissä tapauksissa, joissa korotusosan maksaminen on alkanut jo ennen ehdotettujen muutosten voimaantuloa.

Työntekijäjärjestöt ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö esittivät, että työttömyyskassan maksaman työttömyyspäivärahan kestoa ei lyhennettäisi. Sen sijaan lyhennettäisiin pelkästään ansio-osan maksamista. Siten työttömyyskassa voisi maksaa työttömyyspäivärahaa aina 500 päivää, mutta työnhakijan työhistoriasta riippuen siitä voisi olla 100 tai 200 viimeistä päivää peruspäivärahan tasoista.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö totesi myös, että työttömyyskassat olisivat valmiit maksamaan työmarkkinatuen jäsenilleen. Se esitti, että vuoden 2017 aikana selvitettäisiin, miten tällainen muutos voidaan toteuttaa.

Kansaneläkelaitos katsoi työhistorian laskemisen lisäävän peruspäivärahahakemusten käsittelyyn käytettävää aikaa.

 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan enemmistö

Eduskunnassa asia lähetettiin ensin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, joka antoi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Kuten arvata saattoi, hallituksen rivit pysyivät suorina valiokunnassa, joka antoi asiassa lausunnon 13.10.2016.

Hallituspuolueiden kansanedustajat korostivat esityksen merkitystä osana julkisen talouden säästötavoitteiden toteuttamista ja talouden tasapainottamista. Ansioturvan keston lyhentämisen ansiosta voidaan välttää työttömyysvakuutusmaksujen uudet palkkauskustannuksia nostavat korotukset, millä on myönteinen vaikutus Suomen kilpailukyvyn turvaamiseen.

Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset työttömyysturvaan olivat valiokunnan mielestä oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä. Työnteon taloudellinen houkuttelevuus ei ole uudistuksen jälkeenkään riittävällä tasolla. Valiokunta piti tärkeänä, että kannustinloukkujen purkamista jatketaan ja työnteon taloudellista houkuttelevuutta edelleen lisätään.

Valiokunnan enemmistö totesi sekä ulkomaisten että kotimaisten tutkimusten vahvistavan hallituksen esityksen arviota siitä, että etuuksilla ja sanktioilla on vaikutusta sekä työttömyyden kestoon että uudelleen työllistymiseen. Ansioturvan tarkoituksena on turvata työttömän toimeentulo tilapäisen työnhaun aikana, mutta avokätinen ansioturva kuitenkin heikentää työllistymisen kannustimia ja hidastaa työllistymistä.

Valiokunta piti esityksen puutteena sitä, ettei se huomioi kannustinloukkuja, jotka syntyvät henkilöiden pudotessa ansioturvalta perusturvan varaan.

Valiokunta piti edelleen tärkeänä, että työvoima- ja yrityspalveluissa toteutettavien muutosten vaikutuksista sekä työllisyys- ja sosiaalipoliittisten muutosten kokonaisvaikutuksista tehdään kokonaisarviointi.

Työnteon taloudellinen houkuttelevuus ei ole uudistusten jälkeenkään riittävällä tasolla ja merkittävä osa työttömyysongelmastamme on luonteeltaan rakenteellista. Valiokunta korosti tarvetta uudistaa työttömyysturvajärjestelmää kokonaisuudessaan esimerkiksi parlamentaarisen komiteatyön keinoin, niin että hyödynnetään parasta tutkijaosaamista ja sovitetaan työttömyysturva muihin kannustinloukkuja koskeviin uudistuspyrkimyksiin kuten alustavan keskustelun kohteena olevaan perustuloon.

Valiokunnan kannan muodostivat kansanedustajat Pertti Hakanen (kesk), Teuvo Hakkarainen (ps), Hannakaisa Heikkinen (kesk), Reijo Hongisto (ps), Niilo Keränen (kesk), Jaana Laitinen-Pesola (kok), Leena Meri (ps), Eero Suutari (kok), Martti Talja (kesk) ja Juhana Vartiainen (kok).

 

Vähemmistö esitti hallituksen esityksen hylkäämistä

Sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton ja Vihreiden kansanedustajat katsoivat, ettei hallituksen esitystä voida hyväksyä. Heidän mukaan hallituksen esityksen työllisyys- ja säästötavoitteet eivät ole tasapainossa muutosten todennäköisten haittojen kanssa. Valiokunnan kuulemien asiantuntija-arvioiden mukaan esityksen työllisyysvaikutukset jäävät verraten vähäiseksi, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Samaan aikaan lakimuutos lisää kansalaisten toimeentulovaikeuksia ja yhteiskunnassa eriarvoisuus kasvaa.

Vähemmistön mukaan hallituksen esitys on huonosti valmisteltu ja esityksestä puuttuvat kattavat vaikutusten arvioinnit. Hallitus hakee 200 miljoonan euron leikkauksia, mutta ei ota huomioon kokonaistaloudellisia seurauksia. Valiokunnassa kuultavana olleet asiantuntijat totesivat, että leikkauksella on negatiivisia kompensoimattomia vaikutuksia kuntatalouteen, se luo uusia toimeentuloloukkuja ja lisää köyhyyttä ja syrjäytymistä. Myös byrokratia lisääntyy hallinnon monimutkaistumisen seurauksena.

Vähemmistön mielestä hallituksen esityksen työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaiset. Omavastuuosuuksien leikkauksilla ei ole todettu olevan ainakaan lyhyellä aikavälillä vaikutuksia työllisyyteen. Esityksen työlli-syysvaikutukset tulisi arvioida laajasti. Esimerkiksi VATT:n tutkimuksessa todetaan, että ansioturvan päättyessä uuteen työpaikkaan siirtyy yhtä paljon ihmisiä kuin poistuu kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Hallituksen leikkaus kohdistuu kaikista heikko-osaisimpiin ja lisää toimeentulotuen riippuvuutta ja köyhyyttä. Esitys työntää ihmistä uusiin kannustinloukkuihin eikä ota huomioon pitkäkestoisen köyhyyden hankaloittavan työhön paluuta.

Hallituksen esityksen hylkäämistä esittivät kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), Tarja Filatov (sd), Anna Kontula (vas) ja Heli Järvinen (vihr).

 

Kaksi muuta eriävää mielipidettä

Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi (r) ei esittänyt hallituksen esityksen hylkäämistä. Hän katsoi, että työllisyysastetta on nostettava, jotta voidaan turvata hyvinvointipalvelut. Hänestä yksittäiset työntekijät tarvitsevat tukea etenkin siinä vaiheessa, kun työuraan tulee erinäisistä syistä johtuvia katkoksia. Silloin tarvitaan sekä kuntouttavaa toimintaa että jatkokoulutusta mutta myös taloudellisia kannustimia, jotta työnteko olisi aina kannattavaa.

Rehn-Kiven mielestä aktiiviset työllistymistoimenpiteet tulisi tehdä työvoimatoimistoissa heti työttömyys- tai lomautusjakson alussa. Samalla työnhakijoita tulisi valtion toimesta kannustaa omaan aktiivisuuteen. Näin ollen ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulisi kehittää kannustavampaan suuntaan nostamalla päivärahan määrää ja samalla lyhentämällä tuen enimmäisaikaa. Tanskassa kokemukset tällaisesta mallista ovat hyvät.

Rehn-Kivi katsoi, että lakia työttömyysturvasta on muutettava.

Kansanedustaja Antero Laukkanen (kd) katsoi eriävässä mielipiteessään, ettei hallituksen esityksellä päästä niihin tavoitteisiin, jotka on asetettu: työn vastaanottamista estävien kannustinloukkujen purkaminen, työttömyysjaksojen lyhentäminen ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen tavalla, joka säästää julkisia voimavaroja.

Laukkasen mukaan muutos olisi taloudellisesti kohtuuton erityisesti alueilla, joilla työttömyysprosentti on suuri. Huolimatta henkilön korkeasta motivaatiosta työllistyä, uuden työpaikan löytyminen on monilla alueilla vaikeata. Tätä ongelmaa ei ratkaista työttömyyspäivärahakautta lyhentämällä.

Hän esitti, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämisen sijasta työtön pystyisi käyttämään voimassa olevasta työttömyyspäivärahakaudesta viimeiset 100 päivää palkkatukeen tai starttirahaan. Näin työttömyysetuus otettaisiin aktiivikäyttöön ja samalla lisättäisiin työllistymismahdollisuuksia. Työttömyysturvan aktiivikäyttöä on jo kokeiltu pienessä mittakaavassa. Osalla työmarkkinatukea saaneista työttömistä oli kokeilussa mahdollisuus käyttää omaa työttömyysturvaansa palkkatukeen tai starttirahaan.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö

Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi asiassa mietinnön 27.10.2016. Enemmistö katsoi, että kokonaisuutena hallituksen tavoite uudistaa työttömyysturvaa nykyistä kannustavammaksi ja pyrkimykset lyhentää työttömyysjaksoja ovat kannatettavia. Valiokunnan mielestä työhistorian pituuteen ja työnhakijan ikään perustuva keston porrastaminen on muun muassa työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta perusteltu.

Valiokunnan mietinnön mukaan hallituksen esityksen perusteluissa arvioidaan, että työttömyysturvan enimmäiskeston esitetty lyhentäminen saa aikaan työttömyysjaksojen lyhentymisen kahdella viikolla ja lisää työllisyyttä noin 7 500 henkilötyövuodella. Hallituksen esityksessä viitataan valtiovarainministeriön selvitykseen, jonka mukaan työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen nostaa työllistymis-todennäköisyyttä jo ennen enimmäiskestoajan täyttymistä. Keston lyhentämisen ja ansioturvan tasoon ehdotettujen muutosten yhteisvaikutuksesta työllisyyden arvioidaan lisääntyvän noin 9 000 henkilötyövuodella.

Mikäli ansioihin perustuvaa päivärahaa saava työtön työnhakija ei työllisty ennen päivärahakauden päättymistä, hän siirtyy työmarkkinatuen saajaksi nykyistä aikaisemmin. Näin ollen on oletettavaa, että toimeentulotuen käyttö uudistuksen johdosta lisääntyy. Myös omavastuuajan pidentäminen 7 päivään lisää työttömyyden alkuaikana tarvetta hakea toimeentulotukea.

Toimeentulotuen käytön lisääntyminen osaltaan pienentää työttömyysturvassa syntyviä säästöjä ja toisaalta vähentää työnteon houkuttelevuutta. Tilastojen valossa näyttää siltä, että henkilöiden pudotessa ansioturvalta toimeentulotuen varaan työllistymisen todennäköisyys laskee. Pienten työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen ongelmat synnyttävät helposti kannustinloukkuja, koska pienituloisilla katkokset etuuksien saamisessa johtavat nopeasti toimeentulo-ongelmiin. Sosiaali ja terveysvaliokunta yhtyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esiin tuomaan näkemykseen, että joissakin tilanteissa etuuksiin liittyvät byrokratialoukut voivat olla merkittävä este työn vastaanottamiselle, mistä syystä myös byrokratialoukkujen vähentäminen tulee olla työllisyyden lisäämisen keinovalikoimassa.

Valiokunta korosti, että työttömyysturvaan nyt esitettyjen muutosten työllisyystavoitteiden toteutumista on syytä tukea panostamalla työllistymistä edistävän palvelujärjestelmän kehittämiseen ja uudistamiseen sekä uusien työpaikkojen luomiseen, jotta voidaan tehokkaasti ehkäistä köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden syntyä. Työttömän työnhakijan pitäisi päästä palvelujen piiriin heti työttömyyden alussa, koska työttömyyden venyessä yli puolen vuoden mittaiseksi työllistymisen todennäköisyys nopeasti vähenee.

Valiokunta totesi vielä, että ansioihin perustuviin etuuksiin samoin kuin perusturvaetuuksiin on esitetty samanaikaisesti tehtäväksi useita muutoksia. Tämän vuoksi olisi tarpeen tehdä kokonaisarviointi muutosten vaikutuksista eri väestöryhmien toimeentuloon.

Valiokunnan enemmistön muodostivat puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk), Arja Juvonen (ps), Niilo Keränen (kesk), Anne Louhelainen (ps), Sari Raassina (kok), Vesa-Matti Saarakkala (ps), Sari Sarkomaa (kok) ja Martti Talja (kesk).

 

Sosiaalidemokraattien vastalause

Vähemmistöön jääneet kansanedustajat Tuula Haatainen, Anneli Kiljunen ja Eeva-Johanna Eloranta, kaikki sosiaalidemokraatteja, olivat sitä mieltä, että lakiesitys pitää hylätä.

Hallitus esittää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan 200 miljoonan leikkausta hallitusohjelman mukaisesti. Esityksen mukaan ansiosidonnaisen turvan kestoa lyhennetään 100 päivällä, omavastuuaikaa pidennetään 2 päivällä, pitkän työhistorian jälkeinen korotusosa poistetaan ja aktiivikorotuksia leikataan. Esityksellään hallitus haluaa kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen ja lyhentää työttömyysjaksoja. Lisäksi tavoitteena on julkisten voimavarojen säästäminen. Esityksellä arvioidaan saatavan säästöä vuonna 2017 noin 70 miljoonaa euroa, josta valtion säästö noin 20 miljoonaa euroa.

Vastalauseen antajien mielestä esityksen perustelut ovat hatarat.

Asiantuntija-arvioiden mukaan esityksen työllisyysvaikutukset jäävät verraten vähäiseksi, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Esityksessä on arvioitu, että ehdotetut muutokset voisivat lisätä työllisyyttä 9000 henkilötyövuodella. Arviossa on kyse aiemmassa taloustieteellisessä tutkimuksessa estimoitujen vaikutusten soveltamisesta, ja tulokset ovat hyvin epävarmoja ja suuntaa-antavia. Leikkaus ei lisää työn kysyntää, joten työttömyyden aleneminen jäänee arvioitua vähäisemmäksi.

Selvää näyttöä siitä, että työttömyysturvan heikentäminen parantaisi työllistymistä, ei siis ole. Sen sijaan on olemassa näyttöä siitä, että ensisijaisten etuuksien heikentäminen ajaa ihmisiä pienituloisuuteen ja köyhyyteen. Leikkaus tarkoittaa myös, että aiempaa suurempi vastuu työttömyysturvan rahoituksesta siirtyy työnantajilta veronmaksajille. Kuntien osalta leikkaukset saattavat kasvattaa julkisia menoja, kun ihmisiä siirtyy ansiosidonnaiselta tuelta työmarkkinatuen ja toimeentulotuen piiriin. Kun toimeentulotukea käytetään ensisijaisten etuuksien matalan tason paikkaamiseen pitkäaikaisena tukena, myös työllistymiskynnys kasvaa.

Vähemmistö totesi, ettei työttömyysturvan leikkaaminen luo työpaikkoja vaan lisää pienituloisuutta.

Hallituksen esittämät työttömyysturvan heikennykset eivät ole tässä tilanteessa oikea keino vaikuttaa työllisyyteen. Työmarkkinoiden suurin ongelma on tällä hetkellä työn kysynnän puute, minkä seurauksena työttömyys on kasvanut ja työttömyys on pitkittynyt. Tällöin työttömien taloudellisen aseman heikentäminen tai ylimääräinen töihin patistelu ovat vääriä toimenpiteitä, sillä työttömyys ei johdu työttömien työhaluttomuudesta. Työttömyysetuuksien alentaminen johtaa ihmisten taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun.

Työttömyyspäivärahan enimmäiskeston lyhentämisen vaikutus ihmiselle riippuu hänen päivärahansa suuruudesta ja työttömyyden pituudesta. Esimerkiksi 3 000 euron palkkatulolla ennen työttömyyttä, ansiosidonnaisen lyhentäminen 100 päivällä tarkoittaa 4 500 euron leikkausta, mikäli henkilö ei työllisty, vaan saa peruspäivärahaa. Omavastuuajan pidentäminen kahdella päivällä vähentää työttömyyden alussa maksettavan työttömyysetuuden määrää. Vaikutus riippuu maksettavan etuuden määrästä, perustasolla kahden päivän etuus ilman lapsikorotuksia on 65,36 euroa. Korotetun ansio-osan määrä alenee 3 000 euron palkasta 65 euroa. Pitkän työuran jälkeen maksettavan korotusosan lakkauttamisen vaikutukset riippuvat paitsi päivärahan määrästä myös siitä, miten pitkään päivärahaa olisi maksettu. Vähennys olisi 3 000 euron kuukausitulolla 1 110 euroa 90 päivän ajalta.

Leikkaukset ovat merkittäviä. Ne tulevat näkymään sekä kotimaisessa kulutuskysynnässä että työttömien arjen vaikeutumisessa. Pahimmillaan leikkaukset ajavat ihmisiä pienituloisuuteen ja pitkäaikaisesti toimeentulotuen asiakkaaksi.

Vähemmistön mielestä tarvitaan vaikuttavampia keinoja työllistymisen tueksi.

Työttömyysturvan leikkausten sijaan tarvitaan toimenpiteitä, joilla työttömyysturvaa voidaan nykyistä paremmin käyttää työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Työttömyysturvan varassa tapahtuvan omaehtoisen koulutukseen pääsyn kriteereitä tulee helpottaa ja työttömyysturvaa pitää voida käyttää automaattisena työllistymissetelinä. Setelin suuruus olisi sitä suurempi, mitä vaikeampi henkilön työttömyystilanne on. Tuen tasoa työmarkkinatuesta korottaisi mm. työllistymistä vaikeuttava ikä, vajaakuntoisuus ja työttömyyden kesto. Automaattinen seteli vähentää TE-toimistojen byrokratiataakkaa ja mahdollistaa tehokkaamman työnvälityksen sekä henkilökohtaisemman työvoimapalvelun. Nopea työllistyminen on paras keino vähentää työttömyysturvamenoja. Työttömyysjaksojen pidentyminen uhkaa nostaa myös rakenteellista työttömyyttä, jota on vaikea saada korjattua silloinkaan, kun talous kääntyy kasvuun. Valitettavasti hallituksen uusimmatkaan toimet työvoima- ja yrityspalvelu- sekä työttömyysturvalakien muuttamisesta (HE 209/2016 vp ja HE 210/2016 vp) eivät näytä tuovan kestäviä ratkaisuja työllistymisen ja kouluttautumisen edistämiseen.

Työttömyysturvan kehittäminen on välttämätöntä. Toimiva ja arjen toimeentulon turvaa lisäävä ansioturva voi parantaa työsuhteiden laatua ja siten tuottavuutta. Turvallinen ja riittävän toimeentulon takaava työttömyysetuus mahdollistaa tehokkaan työnhaun. Se hyödyttää työntekijää, työnantajaa ja koko yhteiskuntaa. Työttömyysetuuden riittävän tason lisäksi on vähennettävä työttömyysturvan sanktioita, kehitettävä suojaosaa ja vähennettävä edelleen byrokratiaa. Eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys perustulokokeiluksi (HE 215/2016 vp) antaa tähän yhden mallin.

Vastalause päättyi vaatimukseen, jonka mukaan työttömyysturvan silmitön leikkaaminen on lopetettava.

 

Rinnakkainen lakialoite ja toinen vastalause

Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajat olivat tehneet 10.11.2015 lakialoitteen, jossa he esittivät ansiosidonnaisen ja peruspäivän enimmäiskestoksi 350 päivää. Lakialoitteessa viitataan Tanskaan, jossa on saatu hyviä kokemuksia korottamalla hieman ansiosidonnaista päivärahaa ja lyhentämällä samalla maksatuskautta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Veronica Rehn-Kivi (r) jätti vastalauseen, jonka mukaan ansiosidonnaista päivärahakautta muutetaan kannustavammaksi siten, että tukea maksetaan lyhyemmän ajan, mutta tuen määrää nostetaan ensimmäisenä 100 päivänä.

 

TVY:n kannanotto

TVY:ltä ei pyydetty lausuntoa hallituksen esitykseen 113/2016, vaan TVY esitti näkemyksensä kommentoidessaan valtion talousarviota vuodelle 2017.

TVY pitää hallituksen esitystä leikata ansiosidonnaista työttömyysturvaa 100:lla päivällä vastuuttomana. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaus toteutetaan tilanteessa, jossa pitkäaikaistyöttömyys on ennätyksiä rikkovalla korkeudella. Työn tarjontaa työmarkkinoille on riittävästi, mutta työllisyyspalveluihin tulee panostaa nykyistä enemmän kohtaanto-ongelman selättämiseksi.

TVY:n mielestä ansiosidonnaisen enimmäiskeston lyhentäminen ei ole työllisyyden edistämisen näkökulmasta järkevää. Jäsenyhdistysten pääasiallinen viesti on, että työnhakijat ovat motivoituneita työnhakijoita. Ansiosidonnaisen leikkaaminen on ennen kaikkea säästötoimenpide passiivikustannuksiin, ei työllisyyttä lisäävä toimenpide.

TVY katsoi, ettei ole riittävällä tavalla selvitetty olettamaa, että työttömät olisivat aktiivisempia työnhaussa, jos ansiosidonnainen työttömyysturvan päivät ovat lyhyemmät. Tämä havainto koskee esimerkiksi piikkiä työllistymistilastoissa, kun ansiosidonnaisen päivät ovat täyttyneet ja ihmisiä on tilastojen mukaan jonkin verran normaalia enemmän työllistynyt. Työllistymistilastojen piikkiä on tulkittu taloustieteellisessä kirjallisuudessa ainoastaan siitä näkökulmasta, miten tulotason tippuminen vaikuttaa työllistymiseen. Oletuksena on, että vähentyneet passiivitulot, tukevat työllistymistä, koska ihmisten tosiasiallinen motivaatio hakea töitä kasvaa (ja töitä on olemassa, johon hakeutua).

Piikki voi johtua myös siitä, että aktiivisen työllisyyspolitiikan keinovalikoima astuu voimaan, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivät loppuvat. Esimerkiksi 500 ansiosidonnaisen päivän jälkeen työttömät ovat olleet aiemmin oikeutettuna korkeimpaan mahdolliseen palkkatukeen. Tämä on käynnistänyt tukityöllistämismahdollisuuden kolmannella sektorilla, joka vielä tältä ryhmältä on ollut evätty. Kun asiakasvolyymit lasketaan tuhansissa, tämän pitäisi näkyä tilastoissa.

Valtiovarainministeriön ”Uudistuksia työttömyysturvassa – tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys”. Selvityksessä viitataan Tatsiramous ja Van Oursin tutkimukseen, josta vaikutusmuuttujat on kerätty. Tatsiramous ja Van Ours sivuuttavat aktiivisen työllisyyspolitiikan vaikutukset työnhakijoiden työllistymisen kokonaan. Toteavat sen alaviitteessä todennäköisesti vähämerkitykselliseksi. Koska tarkastelu oli kansainvälinen, Tatsiramous ja Van Oursin rajaus on jokseenkin perusteltu, mutta maakohtaisissa tutkimuksissa aktiivisen työllisyyspolitiikan merkitys tässä yhteydessä olisi tärkeä arvioida (katsokaa alla lähteet). On kuitenkin kysymys ihmisten perusturvasta, sekä säästöarvioista, jotka saattavat heitellä miljoonilla euroilla.

Yleisesti, työn tarjonnan lisääminen saattaa olla perusteltua silloin, kun maan talous kasvaa. Mutta pitkäaikaisessa taantumassa on järkevämpää investoida leikkausten sijaan työllisyyteen ja koulutukseen. TVY muistuttaa siitä, että EU:n komissio ja neuvosto, sekä IMF ovat painottaneet aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan panostamista.

timokrohn

Timo Korhn
TVY:n lakimies

 

Tässä artikkelissa on hyödynnetty seuraavia sivustoja:

https://www.eduskunta.fi/fi/Sivut/default.aspx

http://www.tyj.fi/fin/ajankohtaista/?2016-6-Tyottomyysturvan-tiukennukset-eduskunnan-kasittelyyn&nid=446

http://www.kela.fi/ikaantyvien-tuet_lisapaivat-ikaantyneille